Työterveys

• 21.05.2015

Monikipuisuus haastaa työterveyshuollon

Liikuntaelimistön monikipuisuus ennustaa tutkitusti työkyvyttömyyttä, siksi hoito ja kuntoutus pitäisi aloittaa mahdollisimman varhain.

– Monikipuiset työntekijät kuuluvat sekä pitkien sairauslomien että pysyvän työkyvyttömyyden riskiryhmään, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, dosentti Päivi Leino-Arjas sanoo.

Hän johti Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaryhmää, joka on selvittänyt liikuntaelimistön monikipuisuuden vaikutuksia työkykyyn Multisite pain@Work -tutkimuksessa.

Tutkimus tehtiin kaikkia suomalaisia sekä kunnallisia työntekijöitä ja kunnallisissa keittiöissä työskenteleviä naisia edustavista aineistoista. Työssäkäyvien sairauspoissaolojen kehitystä ja työkyvyttömyyseläkkeiden ilmaantumista seurattiin useita vuosia rekistereistä.

Tutkijat yllättyivät, kuinka vahvasti monikipuisuus ennusti sairauspoissaoloja. Yksi tai kaksi kipualuetta kaksinkertaisti, kolme kipualuetta kolminkertaisti ja neljä kipualuetta nelinkertaisti riskin kuulua ryhmään, jolla oli runsaasti vähintään kymmenen arkipäivää kestäneitä sairauspoissaoloja.

Kivut vahva vaikuttaja

Kipujen vaikutus säilyi, vaikka huomioon otettiin myös muut sairauspoissaoloja ennustaneet tekijät, kuten ikä, lääkärin toteamat liikuntaelinsairaudet, mielenterveysongelmat, fyysinen työkuormitus ja huonot vaikutusmahdollisuudet työhön sekä unihäiriöt ja lihavuus. Laaja-alainen monikipuisuus nosti sairauspoissaoloriskiä selvästi eniten.

– Monikipuisuus ennusti myös työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä paitsi tuki- ja liikuntaelinsairauksien, myös muiden ruumiillisten sairauksien ja naisilla mielenterveyden häiriöiden takia, Työterveyslaitoksen erikoistutkija, FT Eija Haukka mainitsee.

Keittiötyöntekijöiden monikipuisuuden kehittymistä ennustivat työn fyysinen kuormittavuus, vähäinen vapaa-ajan liikunta ja ylipaino sekä suuri henkinen kuormitus työssä.

Monikipuisuus oli yleistä. Joka kolmas tutkimukseen osallistunut työssäkäyvä suomalainen raportoi kipua vähintään kahdella alueella. Myös väestötutkimukset useista Euroopan maista osoittavat, että monikipuisuutta esiintyy enemmän kuin yksittäisiä kipuongelmia.

Nopeasti hoitoon

– Monikipuiset pitäisi tavoittaa mahdollisimman varhain hoidon ja kuntoutuksen piiriin, Leino-Arjas sanoo.

Hän mainitsee, että työterveyshuollon tulisi kiinnittää monikipuisuuden arviointiin nykyistä enemmän huomiota myös silloin, kun työpaikoilla suunnitellaan työssä jaksamisen tukitoimia.

Näihin asioihin tutkijat ovat paneutuneet Työsuojelurahaston tukeman monikipuisuushankkeen jälkeen aloitetuissa jatkoselvityksissä.

Esimerkiksi Kelan rahoittamassa hankkeessa tutkitaan, mikä auttaa monikipuisia säilyttämään työkykynsä.

– Etsimme erityisesti työhön tai sen ulkopuoliseen elämään liittyviä voimavaratekijöitä, jotka voivat auttaa monikipuista pärjäämään työssä.

Yksi jatkohankkeista on vuoden 2015 alussa käynnistynyt Kipu ja työkyky -kehittämishanke Helsingin kaupungin työterveyskeskuksessa Tykessä. Sitä johtaa monikipuisuushankkeessakin mukana ollut Tyken työterveyslääkäri, dosentti Helena Miranda.

Hän kertoo, että tavoitteena on hoitaa kipua aiempaa tehokkaammin ja tunnistaa työkyvyttömyyttä lisäävät tekijät.

Kokonaisvaltaisuus tärkeätä

– Vaikka monikipuisuus on yleistä, kivun kokonaisvaltaista hoitoa ei vielä työterveyshuollossa hallita, Miranda sanoo.

Hänen mukaansa työterveyshuolloilla on kuitenkin iso rooli kipuoireisen syrjäytymisen ehkäisyssä.

Naisilla on enemmän monikipuisuutta kuin miehillä. Toisaalta miehen kipuun myös suhtaudutaan eri tavoin kuin naisen kipuun. Miesten kipuoireen syy tulkitaan herkemmin mekaaniseksi, ja kokonaisvaltainen selvittely on vielä harvinaisempaa kuin naisten kivuissa.

– Kivun käsittelyssä työterveyshuollon tehtävänä on antaa potilaalle aikaa ja tarjota menetelmiä kivun kanssa selviämiseen sekä jatkaa seurantaa. Pitkäaikaisesta kivusta ei yleensä pääse kokonaan eroon. Siksi tavoitteena pitäisikin olla, että kivusta huolimatta pystytään elämään ja toimimaan, Miranda toteaa.

Työterveyslaitos: Multisite pain@Work. Tutkimus- ja kehityshanke.