Osa- ja määräaikaistyö: monet syyt, monet seuraukset
Teksti: Hannu Kaskinen
Kuva: Mirkka Hietanen
Määräaikaisten työurat ovat monin tavoin heikompia kuin vakinaisilla työntekijöillä. Osa-aikatyö taas sopii monen elämäntilanteeseen, vaikka moni osa-aikaisesti työskentelevä haluaisi kokopäivätyön.
Tampereen yliopiston ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksessa painotetaan, että osa- ja määräaikaista työtä tehdään kovin monista syistä.
Usein opiskelijat haluavat osa-aikaista työtä, kun eivät tunne sitä epävarmaksi tai kiireiseksi ja työyhteisö tarjoaa työhön tukea. Opiskelijoilla on eniten epäsäännöllistä työaikaa ilman työaikajoustoja.
Heikoimmilla tuntevat olevansa vastentahtoisesti osa-aikatyössä olevat palkansaajat. Heitä ahdistavat etenkin työn epävarmuus ja heikot kehittymismahdollisuudet.
Myös työttömyysriski kohoaa niillä osa-aikaisilla työntekijöillä, jotka haluaisivat säännöllisen kokoaikatyön. Tutkijoiden mukaan työntekijän heikko kokemus työn laadusta uhkaa myös työn tuottavuutta.
Määräaikaisuus haittaa työuraa
Tutkimuksen aineistoina oli seitsemän työolotutkimusta palkansaajaväestöstä vuosilta 1977–2013 ja työolotutkimuksiin liitettyjä rekisteriseurantatietoja vuoteen 2011 asti.
Neljän ja kahdeksan vuoden seurannoissa etenkin määräaikaisissa työsuhteissa olleille kertyy eniten työttömyyskuukausia.
Työyhteisössä vallitseva hyvä ilmapiiri vahvisti osa- ja määräaikaisia työntekijöitä. Työnantaja voi edistää hyvää virettä jo työtekijän haluamilla työaikajoustoilla. Määräaikaisista työntekijöistä etenkin projektiväki ja sijaiset suhtautuvat työnsä laatuun osin jopa suopeammin kuin vakinaiset työntekijät omaansa.
Toisaalta kausi- ja varsinkin työllistämistyötä tekevät tietävät, että heidän työnsä epävarmuus kostautuu myöhemmin työuralla. Heikot ansiotulot ja työn jatkumisen epävarmuus rassaavat yleensä kaikkia määräaikaisia.
Määräaikaisille kasautuvat moninaiset rasitukset. Sijaiset ja kutsutyötä tekevät palkataan muita useammin ilta-, yö-, vuoro- ja viikonlopputöihin; kausityöntekijöille tarjotaan fyysisesti raskasta työtä, ja vuokratyöntekijät pystyvät heikosti vaikuttamaan työnsä sisältöihin ja työaikoihin.
Kaupan kassalla osa-aikaisesti
Naisten osuus osa-aikaistyöläisistä on yli 70 prosenttia ja määräaikaisista yli 60 prosenttia. Suomessa osa-aikatyötä tehdään erityisesti kauppa-, hotelli- ja ravintola-aloilla, kun muualla Euroopassa sitä tehdään yleisemmin kaikilla aloilla.
Kaksi kolmesta kaupan sekä hotelli- ja ravintola-alojen osa-aikatyöläisistä haluaisi kokopäivätyön, kun pienillä viikkotyötunneilla ei pärjää. Kun opiskelijat otetaan huomioon näissä osa-aikatyöläisissä, kokopäivätyötä haluaa 44 prosenttia.
– Suomessa vallitsee pohjoismainen ihanne, jonka mukaan puolisoiden pitäisi pärjätä itsenäisesti ansiotuloillaan. Esimerkiksi asuminen pääkaupunkiseudulla on kuitenkin niin kallista, että osa-aikatyöllä ei tule toimeen, tutkimusta johtanut Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätti konkretisoi.
Tutkijat suosittavat, että etenkin miesten osa-aikatyömahdollisuuksia tuettaisiin. Tämä vahvistaisi naisten etenemistä työmarkkinoilla.
– Vaikka Suomessa on vahva kokoaikatyön normi, monissa elämänvaiheissa osa-aikatyö mahdollistaisi työn ja muun elämän yhteensovittamisen.
Osa-aikatyöhön halukkaita löytyy opiskelijoiden lisäksi pikkulapsiperheistä, työkykyongelmista kärsivistä, omais-hoitajista ja eläkeikää lähestyvistä.
Kahtiajako syvenee
Palkansaajista noin 15 prosenttia on osa-aikaisissa työsuhteissa, ja osa-aikaisista neljäsosa on määräaikaisia.
Määräaikaisuus oli huipussaan 1990-luvun alun lamavuosina. Koko 2000-luvun määräaikaisten osuus on ollut keskimäärin 16 prosenttia työllisistä. Kaikkien epätyypillisten työsuhteiden osuus on työsuhteista noin neljännes.
Vaikka työsuhteiden keskipituudet eivät ole juuri lyhentyneet, silti on päässyt syntymään kasvava ryhmä, jonka ansiokehitys jää pysyvästi jälkeen vakituista ja kokoaikaista työtä tekevien ansiotasosta.
Professori Jouko Nätti tutkijakumppaneineen näkee korjattavaa tässä työmarkkinakysymyksessä varsinkin, jos osa- tai määräaikaisella työntekijällä sekä koulutus-, palkka- että työllistymisnäkymät ovat heikot.
– Suomessa sosiaaliturva on vahvasti ansiosidonnaista, eli alhaiset ansiot ja työurakatkokset heikentävät myös sairaus-, työttömyys- ja eläketurvaa. Jakoa hyviin ja huonoihin työpaikkoihin ei siis pidä syventää, Nätti tähdentää.
Ainoaksi lääkkeeksi Nätti näkee talouskasvun. Toki työn laadun nostamiseksi on myös helposti toteutettavia ratkaisuja, kuten työntekijöitä suosiva työaikojen tarjonta. Tiedetään, että jos työntekijä voi vaikuttaa työoloihinsa, se motivoi tuntuvasti koko työpaikkaa.
Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö: Työn laatu ja myöhempi työura osa- ja määräaikaisessa työssä. Tutkimus.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 0 kpl
