– Siivousaineiden käyttö päivittäissiivouksessa ei ole välttämätöntä hyvän siivoustuloksen ja laadukkaan sisäilman turvaamiseksi, Toisaalta vähäisestä käytöstä ei näyttänyt olevan haittaa, apulaisprofessori Heidi Salonen Aalto-yliopistosta sanoo.  – Siivousaineiden käyttö päivittäissiivouksessa ei ole välttämätöntä hyvän siivoustuloksen ja laadukkaan sisäilman turvaamiseksi, Toisaalta vähäisestä käytöstä ei näyttänyt olevan haittaa, apulaisprofessori Heidi Salonen Aalto-yliopistosta sanoo.

Työturvallisuus

• 27.04.2020

Päivittäis­siivouksessa kemi­kaaleja kannattaa käyttää vähän tai ei lainkaan

Aalto-yliopiston tuoreen tutkimuksen tulokset tukevat mahdollisimman vähäistä siivousaineiden käyttöä julkisissa rakennuksissa. Siivousaineita ei välttämättä tarvita lainkaan, mutta toisaalta niiden vähäinen käyttö ei tutkimuksessa heikentänyt sisäilman laatua.

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ovat yleisiä, ja niin työntekijät kuin lapset oireilevat. Usein yksiselitteistä syytä huonoksi koettuun sisäilmaan ei löydy, vaan kyse on monen tekijän yhteisvaikutuksesta.

Siivousaineet ovat nousseet yhdeksi mahdolliseksi tekijäksi – etenkin silloin, kun käytössä on siivousmenetelmä, jossa kemikaaleja ei huuhdota pinnoilta pois.

Toisaalta siivousaine itsessään voi oikein käytettynä olla turvallinen, mutta yhdessä muiden siivousaineiden tai tiloissa esiintyvien aineiden kanssa saattaa syntyä terveydelle haitallinen kemikaalicocktail.

Siivousaineiden on epäilty heikentävän sisäilmaa.

– Tietomme siivousaineiden vaikutuksesta sisäilmaan, erilaisilla pinnoilla ja tilankäyttäjien terveyteen on vielä erittäin rajallista. Sitä tarvitaan lisää etenkin nyt koronaviruksen aiheuttamassa uudessa tilanteessa, apulaisprofessori Heidi Salonen Aalto-yliopistosta sanoo.

Kenttätutkimukset neljässä kohteessa

Salonen johti Aalto-yliopiston koordinoimaa ja Työsuojelurahaston tuella toteutettua tutkimushanketta, jossa saatiin tietoa pääkaupunkiseudun koulujen ja päiväkotien siivousmenetelmistä ja -kemikaaleista sekä niiden vaikutuksista sisäilman koettuun ja mitattuun laatuun.

Tutkimuksen osallistuivat Aalto-yliopiston lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittivat myös Aalto-yliopistokiinteistöt, Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupungit, sosiaali- ja terveysministeriö, Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela Oy ja Poistoa Group Oy.

Haastatteluja käytetyistä siivouskemikaaleista ja -menetelmistä tehtiin 14 kohteessa. Mikrobiologisten, kemiallisten ja toksikologisten mittausten lisäksi pitkäaikaismittauksin seurattiin haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja partikkeleita.

Kenttätutkimusta tehtiin kahdessa koulussa, yhdessä päiväkodissa ja yhdessä yliopistorakennuksessa. Niissä vertailtiin kemikaaleja käyttävän niin sanotun normaalin siivouksen ja kemikaalittoman siivouksen sekä UltraH2O-siivouksen vaikutuksia sisäilmaan.

Normaalissa siivouksessa käytettiin vettä ja siivousaineita, käyttöohjeiden mukaan. Kemikaalittomassa siivouksessa käytössä olivat vesijohtovesi ja mikrokuituvälineet. UltraH2O-siivouksessa käytettiin vettä, joka suodatetaan hanavedestä hyödyntäen hartsigranulaatteja.

Heidi Salosen mukaan osuvilla siivousmenetelmävalinnoilla voidaan vähentää siivoustyöntekijöiden ja tilankäyttäjien siivousainealtistumista ja pienentää ympäristön kemikaalikuormaa.

Heidi Salosen mukaan osuvilla siivousmenetelmävalinnoilla voidaan vähentää siivoustyöntekijöiden ja tilankäyttäjien siivousainealtistumista ja pienentää ympäristön kemikaalikuormaa.

Siivouskemikaaleja käytettiin vähän

Heidi Salonen kertoo, että tutkituissa kohteissa siivouskemikaalien arkikäyttö oli yllättävän vähäistä.

– Niitä saatettiin käyttää tavanomaista enemmän vain silloin, jos puhdistettiin näkyvää tahraa esimerkiksi lattialta tai pöytäpinnalta.

Salosen mukaan Suomessa kyllä on kemikaaliongelmakouluja, kun kosteus- ja homevaurioiden takia voidaan desinfioida koko rakennus ja käyttää muutenkin paljon siivouskemikaaleja.

– Meidän rajalliseen otantaamme sellaisia kohteita ei osunut, tai tutkimusasetelma on saattanut vaikuttaa siivoustyöntekijöiden työkäytäntöihin, Salonen pohtii.

Ei merkittäviä eroja sisäilmassa

– Tutkituissa kohteissa päivittäin käytettyjen kemikaalien annostelumäärät olivat niin alhaisia, ettei niillä ollut merkittävää vaikutusta sisäilman laatuun, Salonen sanoo.

Käytetyt kemikaalimäärät eivät aiheuttaneet selkeästi kemiallisten yhdisteiden pitoisuuksien nousua, sisäympäristön mikrobimäärien vähenemistä tai kasvua tai kerätyn sisäilman veden toksisuuden nousua verrattuna kemikaalittomaan vesisiivoukseen. Epäpuhtaudet poistuivat pinnoilta yhtä hyvin niin normaalissa siivouksessa kuin vesisiivouksessa.

Koronavirus lisää entisestään tiedontarvetta siivousaineiden vaikutuksesta.

UltraH2O-siivouksessa haihtuvien orgaanisten aineiden pitoisuudet olivat pitkäaikaismittauksessa hieman alhaisempia kuin normaalissa siivouksessa. Sisätilojen mikrobitasoon UltraH2O-siivouksella ei ollut selkeää ja johdonmukaista vaikutusta.

– Laboratoriotutkimukset osoittivat, että nisäkässolut olivat huomattavasti herkempiä monille biosideille kuin homeet. Vastustuskykyisimpiä olivat patogeeniset Aspergillus– ja Paecilomyces-homekannat. Biosidien jäljiltä ”hyvät” mikrobit kuolevat ja haitallisimmat vahvistuvat, Salonen sanoo.

Kemikaalikuormaa pienemmäksi

Tutkimustulosten mukaan siivousaineiden käyttö päivittäissiivouksessa ei ole välttämätöntä hyvän siivoustuloksen ja laadukkaan sisäilman turvaamiksesi. Toisaalta vähäisestä käytöstä ei näyttänyt olevan haittaa.

– Osuvilla siivousmenetelmävalinnoilla voidaan vähentää siivoustyöntekijöiden ja tilankäyttäjien siivousainealtistumista sekä pienentää merkittävästi ympäristön kemikaalikuormaa, Salonen toteaa.

Lisätutkimustarve on hänen mukaansa suuri, ja Aalto-yliopisto haluaa jatkaa työtä. Erityisesti tarvitaan kenttätutkimustietoa kontrolloiduissa olosuhteissa, joissa voidaan hallita esimerkiksi ilmanvaihdon ja ulkoilman vaikutuksia. Lisätietoa tarvitaan myös siivousaineiden vaikutuksista erilaisilla pinnoilla.

Lisäksi uusia kemikaalittomia menetelmiä, kuten otsonoitua tai suodatettua vettä, tulee tutkia paremmin.

Lisätietoa: Sisätiloissa käytettyjen siivouskomikaalien ja biosidien vaikutukset mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun koulu- ja päiväkotirakennuksissa.