Pitkä työpäivä rasittaa terveyttä
Teksti: Hannu Kaskinen
Kuva: Mirkka Hietanen
Mitä enemmän työtunteja, sitä suurempi aivohalvausriski. Pitkät työpäivät syövät terveyttä monin muinkin tavoin.
Pitkillä työpäivillä on yhteys 30 prosenttia kohonneeseen aivohalvausriskiin eli aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon. Aivohalvausriski on sitä suurempi, mitä enemmän työtunteja kertyy.
Työstressin yhteys aivohalvauksiin on edellistä vähäisempi ja rajoittuu aivoinfarkteihin.
Yhteydet eivät riipu elämäntavoista, sukupuolesta, iästä eivätkä sosioekonomisesta asemasta, eivät myöskään asuinvaltiosta.
Tulokset ovat isosta eurooppalaisesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten pitkät työpäivät – vähintään 55 työtuntia viikossa – vaikuttavat terveyteen.
Tutkimukseen osallistui 65 tutkijaa Belgiasta, Hollannista, Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Tanskasta. Aineisto koostui 19 kohorttitutkimuksesta eli kunkin maan väestöä edustavasta tutkimusaineistosta. Lisäksi tutkijat hankkivat 13 kohorttitutkimusta Isosta-Britanniasta, Yhdysvalloista ja Australiasta. Yhteensä tutkimuksessa analysoitiin 600 000 työntekijän terveystietoja.
Tutkijat havaitsivat, että jos työpäivä lyhenee, aivohalvausriski vähenee asteittain. Yleisesti tutkimuksesta ei voi päätellä syyn ja seurauksen suhdetta. Tutkijat eivät siis voi varmasti sanoa, väheneekö sairastumisriski, jos pitkää työpäivää tekevät lyhentävät työpäivänsä pituutta.
Aivohalvausriski on sitä suurempi, mitä enemmän työtunteja kertyy.
Raskaasta työstä diabetesriski
Ruumiillisen pitkän työpäivän tekijöillä todettiin yhteys lähes 30 prosenttia kohonneeseen diabetesriskiin. Diabeteksen todennäköisyys ei kohonnut korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Tämä ei selittynyt esimerkiksi sillä, että hyvä sosioekonominen asema yleensä yhdistyy hyviin elämäntapoihin.
Diabeteshavainnot olivat samankaltaisia myös Suomessa, jossa on suhteellisesti erittäin paljon diabeetikoita.
Pitkälle työpäivälle ja mielenterveysongelmille ei löytynyt selvää yhteyttä. Suomen tutkimusta johtanut Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston professori Mika Kivimäki kertoo, että tätä tutkitaan edelleen ja tarkemmin, vielä isommilla aineistoilla ja luotettavammilla mittareilla. Tulokset julkaistaneen tämän vuoden lopussa.
– Ehkäpä moni, etenkin asiantuntijatyössä, kokee tekevänsä niin kiinnostavaa työtä, että ei koe sitä lainkaan epämiellyttäväksi, hän pohtii.
Kuitenkin koettu työstressi oli yhteydessä lisääntyneeseen sairaalahoitoa edellyttävän masennukseen.
Työ vie liikuntapuhdin
Tutkijat toteavat myös, että pitkää työpäivää tekevien elämäntavat olivat epäterveellisemmät kuin 30–40 tunnin työviikkoa tekevien. Pitkän työpäivän tekijät odotetusti liikkuivat vähemmän kuin muut.
Yli normityöajan töitä tehneet myös joivat keskivertoa enemmän alkoholia ja tupakoivat muita yleisemmin. Heidän painoindeksinsä oli korkeampi kuin muilla.
Tutkijat toivovat, että pitkiä työpäiviä tekevien terveellisiä elintapoja tuettaisiin.
Tulokset tukevat Euroopan unionin työaikadirektiiviä, joka antaa työntekijälle oikeuden rajoittaa keskimääräisen viikkotyöajan 48 tuntiin.
Mika Kivimäki kertoo, että parhaillaan eurooppalaisten tutkijoiden ryhmä selvittää työelämäriskien yhteyttä dementiariskiin. Dementian taustalla näet usein ovat samat verenkiertoelimistön ongelmat kuin aivohalvauksessa.
– Tutkimme myös stressiin liittyviä biologisia muutoksia. Tätä varten keräämme uutta aineistoa, josta katsomme, onko pitkää päivää tekevillä sydämen rytmihäiriöitä, Kivimäki päivittää tutkimusuutiset.
Perussuositukset pätevät
Tekeepä pitkää työpäivää tai ei, suomalaiset kansanterveyden tutkijat suosittavat pitämään kansantautien – etenkin aivohalvauksen, kakkostyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien – keskeiset riskit kurissa.
Professori Mika Kivimäki luettelee ensimmäiseksi varmimmat keinot eli lääketieteellisesti todistetuimmat arkiset keinot, joilla ei vaaranna terveyttään:
- Älä tupakoi!
- Tarkkaile verenpainetta, veren kolesteroliarvoja ja veren sokeripitoisuutta!
- Liiku!
Lisäksi Kivimäki painottaa, että jos on määrätty lääkitys korkeaan verenpaineeseen tai kolesteroliin, se lääkitys pitää myös ottaa. Tämä unohdetaan usein, kun korkea verenpaine ja korkea kolesteroli voivat olla oireettomia. Aina kuitenkin korkea verenpaine on kiistaton aivohalvausriski.
– Kannattaa siis katsoa, että oma verenpaine ja kolesteroliarvot pysyvät suositusrajoissa. Jos eivät pysy, pitää kysyä lääkäriltä, tarvitaanko lääkitystä, vai saako nämä asiat kuntoon pelkällä elämäntaparemontilla.
Suomalaistutkijat saivat Työsuojelurahaston rahoituksen jatkohankkeelle, jossa yritetään kehittää työterveyden odoteindeksi. Se antaisi työntekijälle yksilöllisen ennusteen terveyden kehittymisestä sekä tiedon, kuinka hänen työolojensa ja elintapojensa muuttaminen näkyy ennusteessa.
Työterveyslaitos: Työterveysennuste – yksilöllisen indeksin kehittäminen. Tutkimus.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 0 kpl
