Posion kunnasta hyvinvoinnin kehittämishankkeeseen osallistuivat muun muassa Kari Laurila, Eija Ahola, Marjo Paloniemi, Hanna Haataja, Tarja Revonmäki, Päivi Tuppurainen, Sinikka Soudunsaari ja Janne Pätsi. Posion kunnasta hyvinvoinnin kehittämishankkeeseen osallistuivat muun muassa Kari Laurila, Eija Ahola, Marjo Paloniemi, Hanna Haataja, Tarja Revonmäki, Päivi Tuppurainen, Sinikka Soudunsaari ja Janne Pätsi.

Työhyvinvointi

• 08.03.2019

Posion kuntatyö kohenee keskustellen

Posion kunnassa hyvinvointijohtaminen remontoitiin keskustelevaksi. Nyt kuntayksikköjä kannustetaan keskinäiseen vuoropuheluun, mikä vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Posion talousvaikeudet pistivät vähentyneen henkilöstön koville, joten kuntajohto käynnisti hyvinvoinnin kehittämishankkeen (2016–2018), jota Työsuojelurahasto tuki. Hankkeessa räätälöitiin noin 3 200 asukkaan kuntaan hyvinvointijohtamisen malli, joka ohjaa johtamista ja työhyvinvoinnin kehittämistä.

Mallin on hyväksynyt kunnanhallitus. Se nimesi myös hyvinvointityöryhmän, johon kuuluvat kunnan viisijäseninen johtoryhmä, työsuojeluvaltuutettu ja työterveyshoitaja.

Henkilöstö aktiivinen työpajoissa

Hanketta toteuttanut suunnittelija Heli Alaräisänen Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluista kehuu kuntajohdon sitoutumista kehittämiseen jo suunnitteluvaiheessa. Tämä edisti sitä, että henkilöstö osallistui vahvasti mallin rakentamiseen työpajoissa.

Kun esimiehet osallistuivat aktiivisesti, kehittäminen eteni, sillä kokeilut voitiin käynnistää heti.

Työpajoja järjestettiin kaikilla kolmella toimialalla eli hyvinvointipalveluissa, toimintaympäristöpalveluissa ja keskushallinnossa. Työpajoissa ahersi noin 30 henkilöstön edustajaa ja 15 esimiestä. Esimiehille järjestettiin kolme yhteistä montaasiohjaustyöpajaa, kehittäjätyöryhmälle kuusi työpajaa ja kullekin toimialalle viisi henkilöstön työpajaa. Lisäksi kaikki osallistuivat toimialojen kolmeen yhteiseen vertaistyöpajaan.

Suunnittelija Heli Alaräisänen Lapin yliopistosta sanoo, että Posion työhyvinvointimalli koostuu monesta, toisiaan tukevasta prosessista ja arkisista käytännöistä.

Suunnittelija Heli Alaräisänen Lapin yliopistosta sanoo, että Posion työhyvinvointimalli koostuu monesta, toisiaan tukevasta prosessista ja arkisista käytännöistä.

Alaräisänen nostaa toimintatavoista esiin vertaistyöpajat. Niissä hallintoyksikköjen esimiehet ja henkilöstö pohtivat haastavimpia työhyvinvointiasioita yli hallintorajojen.

– Kun esimiehet osallistuivat aktiivisesti, kehittäminen eteni, sillä kokeilut voitiin käynnistää heti, Alaräisänen konkretisoi.

Onnistuneista muutoksista tulee pysyviä toimintatapoja. Näihin kuuluu joka yksikköön ja joka toimialalle kehitetty työhyvinvoinnin vuosikello. Se kertoo, milloin tehdään esimerkiksi työhyvinvointikysely.

Alaräisänen sanoo, että isohkolla porukalla valmistellut uudet toimintatavat varmentavat sitä, että myöhempinäkin vuosina työyhteisöissä edetään suunnitelmallisesti ja keskustellen.

Esimiehille pyöreä pöytä

Vs. kunnanjohtaja Eija Ahola kehaisee, kuinka hankkeessa kehitetty esimiesten pyöreä pöytä helpottaa yksinäistä esimiestyötä. Esimiehet kokoontuvat epävirallisesti keskustelemaan kunnanyksiköissä ilmenneistä työhyvinvointipulmista. Keskustelua johtaa vuorollaan kukin esimies.

– Tiivistämme esimiesten verkostoa, toinen toistamme tukien, Ahola luonnehtii.

Juuri esimiestyöhön kunnassa aiotaan satsata. Kehittämishankkeen jälkeen, loppuvuonna 2018 tehdyssä hyvinvointikartoituksessa ilmeni, että varsinkin henkilöstöjohtamista pitää tukea aiempaa paremmin, jotta esimiehet tekevät työtään mahdollisimman hyvin.

Posiolla tehdään henkilöstölle esimiestyökysely, johon henkilöstö vastaa nimettömänä. Sitten kunta linjaa, mitkä asiat on korjattava.

– Hankkeessa asetimme esimiestyön tavoitteeksi kehityskeskustelun jokaisen työntekijän kanssa. Henkilöstölle on tärkeää saada esimieheltään rakentavaa palautetta, Ahola sanoo.

Yleisesti Ahola päättelee johto- ja hyvinvointityöryhmän olevan vastuussa siitä, että kehittämishankkeessa sovituissa toimenpiteissä edetään. Jos näin ei tapahdu, henkilöstö menettää luottamuksensa.

– Hyvinvointijohtamisen mallimme on kattava, nyt se pitää saada arjessa eläväksi, Posion vs. kunnanjohtaja Eija Ahola kiteyttää. Hankkeesta laadittu raportti kuvaa Posion toimintamallin.

– Hyvinvointijohtamisen mallimme on kattava, nyt se pitää saada arjessa eläväksi, Posion vs. kunnanjohtaja Eija Ahola kiteyttää. Hankkeesta laadittu raportti kuvaa Posion toimintamallin.

Kehittämisestä palkitaan

Hyvinvointimallin lisäksi Posiolla kehitetään arkisia käytäntöjä. Niissä korostuu työtään aktiivisesti kehittävän henkilöstön palkitseminen. Henkilöstö loi yhteisöllisyyttä edistävät palkitsemisideat työpajoissa.

Ahola kertoo, että työnantaja eli kunta kannustaa kehittämiseen yli hallintorajojen. Vuoden alussa henkilöstölle kerrottiin palkitsemishankkeet.

Kesän tilinpäätöskahveilla palkitaan vuoden luovin poikkihallinnollinen työyhteisö, jonka valitsee hyvinvointityöryhmä.

Henkilöstö äänestää toimialansa positiivisimman työntekijän loppuvuonna.

Lisätietoja Työsuojelurahaston verkkosivuilta:

Kuntaorganisaation hyvinvointijohtamisen malli