Pysyvä jälki työyhteisöön

Työpaikka haluaa ratkaista ongelman tai saavuttaa jonkin toimintaansa hyödyttävän tavoitteen. Yksin ei kehittämisessä tarvitse pyristellä, vaan ulkopuolista tutkimukseen ja kokemukseen perustuvaa asiantuntija-apua on saatavilla työelämän kehittäjiltä ja konsulteilta.

Etenkin niukan euron aikana helpottaa, että taloudellista tukeakin on saatavilla. Rahaston kehittämisavustus kattaa jopa puolet ulkopuolisen soveltajan tai soveltajien palkkioista ja matkakuluista. Hakija itse maksaa siis vähintään puolet kyseisistä kuluista.

Lähtee työpaikasta itsestään

– Työyhteisöllä itsellään pitää olla halua kehittää toimintaansa, ja kehittäminen pitäisikin nähdä tavanomaisena osana työtä.  Tämä näkyy siinäkin, että hakijan omia kehittämishankkeesta koituvia kustannuksia ei korvata. Omaa työaikaansa täytyy olla valmis laittamaan kehittämiseen, Työsuojelurahaston toimitusjohtaja Kenneth Johansson sanoo.

– Kehittämishanketta ja rahaston kehittämisavustusta pohtiva tutustuu rahoitusehtoihin nettisivuiltamme. Sen jälkeen – ennen hakemuksen tekemistä – pitää soittaa meille ja keskustella ideastaan. Neuvomme, mitä hakemusta tehdessä pitää ottaa huomioon, jotta se on innovatiivinen, realistinen ja hakuehdot täyttyvät.

Johanssonin mukaan rahasto toivoo yhteydenottoa nimenomaan kehittämistarpeeseen heränneeltä organisaatiolta. Hyvin usein yhteyttä ottavat konsultit, jolloin ehkä herää epäilys organisaation itsensä kehittämisinnosta ja -valmiudesta. Rahoitussopimustakaan ei tehdä konsultin kanssa vaan organisaation kanssa.

Kehittämisavustuksissa on jatkuva haku, ja päätöksen saamiseen menee yleensä kolmesta kuuteen viikkoa.

Kehittämishankkeelle on eduksi, että se edistää työyhteisössä myönteistä oppimista, kokemusta
ja yhteistyötä.

Onnistuneet hankkeet ilahduttavat

Kehittämisavustus on Johanssonin mukaan rahoitusinstrumentti, joka on toiminut kymmeniä vuosia hyvin. Rahasto haluaa rummuttaa kehittämisavustuksen puolesta. Takavuosina hakemusten määrä notkahti, mutta nyt määrät ovat lähteneet kasvuun.

Vuonna 2015 hakemuksia tuli 51, haettu summa oli noin 0,9 miljoona euroa. Hakemuksista hyväksyttiin 40, ja myönnetty summa oli noin 0,6 miljoonaa euroa.

Kehittämisavustus on tarkoitettu rahaston toimialaan kuuluvan tutkimustiedon soveltamiseksi käytäntöön. Tavoitteena on tukea työelämän kehittämistä sellaisen toimivan, tuottavan ja turvallisen työympäristön aikaansaamiseksi, jossa henkilöstö voi hyvin ja kehittyy.

Rahasto ei rahoita lakisääteisten työsuojelun perusasioiden kuntoon saattamista eikä muutenkaan normaalia perustoimintaa.

Hankkeissa kehitettävien aiheiden kirjo on hyvin laaja: muun muassa työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehittämisestä työturvallisuuden parantamiseen, yhteistoiminnan kehittämisestä työkäytäntöjen sujuvoittamiseen, työyhteisöjen psykososiaalisesta toimivuudesta johtamiseen.

Hakuehtojen mukaan kehittämishankkeelle on eduksi, että se edistää työyhteisössä myönteistä oppimista, kokemusta ja yhteistyötä. Suunnitelman pitää ulottua työntekijätasolle: koko organisaatiolla on oltava tahtotila kehittämiseen, ei vain johdolla tai konsultilla.

– Meitä ilahduttavat kaikki onnistuneet hankkeet. Sillä ei ole niinkään väliä, mitä on kehitetty – kunhan se on rahaston toimialalla – vaan sillä, että kehittämisestä jäisi pysyvä jälki työyhteisöön. Ei niin, että konsultin poistuessa paikalta kaikki palaa ennalleen. Ihanteellisinta olisi, että työyhteisö pääsisi pysyvästi edes hieman entistä korkeammalle tasolle, Johansson kiteyttää.