Relan verran rennommin

Lihakset kehittyvät säännöllisellä kuntosaliharjoittelulla. Myös omaa mieltään voi treenata kestämään paremmin työn vastuksia. Voi alkaa purkaa automatisoituneita toimintatapojaan ja harjoitella olemaan stressaamatta liikaa, päästämään irti hyödyttömistä ajatuksista ja näkemään ratkaisuja ongelmien sijaan.

Tähän tarkoitukseen psykologi, kouluttaja ja tietokirjailija Tony Dunderfelt on kehittänyt mielen hyvinvointitreenit työpaikalle (MHTT).

– Yleensä työhyvinvoinnin edistämisessä esiin nousevat fyysiset ja sosiaaliset tekijät: kehitetään esimerkiksi ergonomiaa ja johtamista, ja niin pitääkin. Psyykkinen puoli sen sijaan jää liian usein ylimalkaisen maininnan tasolle, Dunderfelt sanoo.

Harjoittelun jälkeen helposti

Toisaalta psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi on kyllä tarjolla paljon terapiasta ja henkisestä perinteestä ammentavia menetelmiä, rentoutusharjoituksista meditaatioon. Ne ovat kuitenkin monesti liian monimutkaisia, vaikeita omaksua ja aikaa vieviä – etenkin jos niistä tarvitsisi pika-apua työpäivän aikana, kun paperikasa pöydällä ahdistaa.

Dunderfeltin harjoitteluohjelma on sen sijaan yksinkertainen, helppo omaksua ja siitä saa nopean avun. Harjoittelua se toki vaatii, Dunderfelt muistuttaa.

MHTT perustuu humanistiseen, voimavarakeskeiseen ja positiiviseen psykologiaan. Lähtökohtana on, että ihminen kykenee tekemään itsenäisiä ja vastuullisia valintoja ja kehittymään koko elämänkaarensa ajan.

Ohjelmaa pilotoivat Invalidisäätiön Ortonin työntekijät viiden kuukauden aikana vuonna 2014.

Harjoittelualueet olivat: rento elämänasenne, asenteen korjaaminen, tunne-elämän ymmärtäminen, ratkaisukeskeinen ajattelu, persoonallisuus (temperamentit) psyyken toiminnan tiedostaminen, vuorovaikutustaidot (kuunteleminen), irti päästämisen taito (anteeksianto), mielikuvituksen luova käyttö (visualisaatio).

Pilotoinnin jälkeen Dunderfelt on työstänyt ohjelmaa edelleen. Hänen on tarkoitus tuotteistaa se suomalaisten työpaikkojen käyttöön. Tekeillä on myös kaksi kirjaa: toinen teoreettisista perusteista, toinen harjoituksista. Niitä varten hän sai jo Työsuojelurahastolta tukea.

Ei tarvitse tavoitella superia

Miten voin harjoitella esimerkiksi rentoutta – työpöydän ääressä?

– Kiireisenä, stressaantuneena ja huolestuneenakin jokin osa ihmisestä on kuitenkin rauhallinen. Sitä voi olla vaikeata ymmärtää, kun sydän hakkaa ja huolet ovat vallanneet mielen. Kuitenkin sisäisen rauhansa voi tavoittaa, kun antaa itselleen 30 sekuntia aikaa kokea kehonsa lämmön ja hengittelee rauhallisesti. Tämä vihjaa aivoille, että itse asiassa pystyn voimaan tässä hetkessä paremmin.

Se vaatii Dunderfeltin mukaan harjoittelua, mutta ylimaallisen vaikeata se ei ole. Pienikin treeni toistuvasti virittää löytämään sisäistä rauhaa aina helpommin. Liian suuriin ei myöskään ole pyrkimys: ei tarvitse olla superrauhallinen, superkirkas tai superiloinen.

– Mittayksikkönä voi käyttää leikkimielisesti yhtä relaa. Se on pienin positiivinen muutos, jonka voin nyt suoda itselleni.

Dunderfelt myös korostaa, että kyse ei ole psykologisesta hurmahenkisyydestä: ikään kuin kaikki työpaikan ja maailman ongelmat ratkeaisivat, kun vain yksilö ajattelee oikein. Kyse on oman olon parantamisesta: en anna tilanteen viedä, vaan olosuhteista huolimatta olotilani on vähintään neutraali.