Patria Aviation -liiketoiminnan vuoden mittainen kehittämishanke tähtäsi inhimillisten tekijöiden huomioon ottamiseen työssä. Projektipäällikkö Tiina Muukka iloitsee, että hanke eteni tarkan suunnitelman mukaisesti, ja kaikki sovitut asiat toteutettiin.

Työturvallisuus

• 28.08.2017

Riskialan työkykyriskit hallintaan

Patria Aviation -liiketoiminta varmisti huoltamiensa tuotteiden käyttöturvallisuutta Työsuojelurahaston kehittämisavustuksella. Nyt yritys satsaa työpaikkaselvitysprosessiin, jolla ennakoidaan inhimillisiä riskejä.

Aviation-johto käynnisti hankkeen, jotta voi todentaa asiakkailleen vastuulliset menetelmänsä. Yhtiö tuottaa huolto- ja korjauspalveluita meri- ja ilmaliikenteeseen sekä ydinvoimaloille. Nämä toimialat ovat turvallisuuskriittisiä, jolloin voi olla iso riski vakavaan onnettomuuteen.

Hankkeessa sovellettiin Työterveyslaitoksen kehittämiä osallistavia menetelmiä, monia niistä ensimmäisen kerran turvallisuuskriittisessä työssä.

Työterveyslaitoksen asiantuntijat arvioivat, että Aviationilla turvallisuuskriittisyys vaihtelee työtehtävittäin. Esimerkiksi moottoriasennuksessa korostuvat tarkkuusvaatimukset, mutta koekäyttö edellyttää laajaa ammattiosaamista.

Aviationin projektipäällikkö Tiina Muukka arvioi, että huoltoon on kaivattu kokonaiskuvaa inhimillisistä riskeistä. Esimerkiksi lentohenkilöstön työkyvylle on lakisääteiset vaatimukset, vaan ei huoltohenkilöstölle.

– Juuri huollettu moottori voi tulla huoltoon viiden vuoden kuluttua. Siinä ajassa asentaja on voinut jäädä eläkkeelle, ja hiljainen tieto katoaa, vaikka olemme yrittäneet dokumentoida ja ohjeistaa työvaiheet, Muukka kertoo.

Side työterveyteen vahvaksi

Muukka sanoo, että Aviation-liiketoiminnassa on koulutettu laatu- ja työturvallisuusasioita, mutta niiltä on puuttunut kytkös työterveyshuoltoon. Muukka painottaa, että sairauden hoitamisen lisäksi työterveyshuollossa pitäisi katsoa, selviääkö hoidettava työtehtävistään.

– Jos asentaja esimerkiksi loukkaantuu enduroharrastuksessaan, meidän pitäisi tietää, mitä tukea hän tarvitsee. Olisi väärin myös yksilöä kohtaan, jos hänet pistettäisiin työhön, jota ei pysty tekemään, Muukka perustelee.

Tällaiset turvallisuuskriittiset havainnot osataan nyt ottaa puheeksi niin Aviationin työterveyshuollon tarkastuksissa kuin rekrytointien soveltuvuusarvioinneissa ja perehdytyksissä.

Mallinnus tekee näkyväksi

Hankkeen menetelmiin kuului mallintaminen eli näkymättömän tekeminen näkyväksi, kuten Työterveyslaitoksen erikoistutkija Anna-Maria Teperi kiteyttää. Hän konkretisoi, että mallintaminen etenee kiinnittämällä työvaiheista kertovia paperilappuja seinälle. Näin erotellaan vaikkapa työturvallisuuden ongelmat. Kaikki parannuskohteet käsitellään johdon ja työterveyshuollon edustajien kuullen.

Aviation-asentajille työpajoja ohjannut Teperi sanoo mallinnuksen valtiksi sen, että työtä mallintavat duunarit, jotka tuntevat työnsä parhaimmin. Samalla asentajat oppivat mallintamismenetelmän. Yritys voi käyttää mallintamismenetelmää myöhemmin itsenäisesti osana työn kehittämistä.

Työprosessien mallinnukset paljastivat esimerkiksi, miltä kuulostaa oikein toimiva moottori tai miten kädellä tuntee, että jokin moottorin osa on huonosti kiinni.

Myös menetelmien kehittäjä oppi, miten esimerkiksi keskeytykset vaikuttavat turvallisuuskriittiseen työhön: Aviationin asentajat osoittivat, että jos asentaja lähtee vaikkapa tauolle, työn jatkajan pitää tarkasti tietää, mistä vaiheesta jatkaa.

Tiina Muukka sanoo henkilöstöammattilaisena varmasti hyödyntävänsä mallintamista jatkossa.

– Työntekijät iloitsivat, kun sai sanoa, mikä työssä toimii ja mikä mättää, Muukka mainitsee.

Lisätietoa

Turvallisuuskriittisyydestä menestystekijä -hanke