Tauko auttaa diabeetikkoa jaksamaan
Teksti: Terhi Friman
Kuva: Mirkka Heinonen
Oikein ajoitetut tauot muuttavat diabeetikon työpäivää merkittävästi. Tyypin 1 diabetes eli nuoruusiän diabetes on kansantauti, jonka kanssa pärjää työssä, kun tietyt asiat otetaan huomioon.
Kaupassa työskentelevä Sinikka oli aiemmin aina ihan väsynyt kahvitauon alkaessa. Kun hän askelsi kohti taukohuonetta, lattia tuntui pehmeältä. Sinikka sairastaa ykköstyypin diabetesta, ja hänen verensokerinsa ennätti laskea ennen tauon alkamista.
Sinikka oli mukana Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan diabetespoliklinikan tutkimuksessa, jossa löydettiin paljon uusia tapoja ottaa ykköstyypin diabetes huomioon töissä.
Tutkimuksen aikana Sinikan työpaikalla päätettiin kokeilla joustavaa tauottamista sairauden takia. Sinikka tulee töihin esimerkiksi puoli tuntia aikaisemmin kuin muut, ja hänellä on päivän mittaan kolme taukoa kahden sijaan. Työ sujuu entistä paremmin.
Työyhteisössä muille kerrottiin lisätauon syy ja selvitettiin Sinikan uusi työaikajärjestely, ja kaikki ymmärsivät asian. Kenenkään ei tarvinnut hämmästellä taikka harmitella, miksi Sinikalle annetaan bonustauko.
Monet salaavat sairautensa töissä, koska pelkäävät leimautumista.
Huonosta hoidosta ongelmia
Suomalaisessa työelämässä on noin 20 000 tyypin 1 diabeetikkoa, ja heidän määränsä kasvaa koko ajan. Diabeetikot pärjäävät työelämässä varsin hyvin, mutta huonosti hoidettu diabetes voi kuitenkin aiheuttaa akuutteja ja pitkäaikaisia työkykyongelmia. Tyypin 1 diabetes on sairaus, joka vaatii erityistä huomioon ottamista työelämässä.
Tutkimuksessa oli suomalaisia ykköstyypin diabetesta sairastavia erilaisilta työpaikoilta ja erilaisista ammateista.
Tyypin 1 diabetesta sairastavat voivat työskennellä fyysisestikin vaativissa töissä, kunhan työpaikalla kiinnitetään erityistä huomiota sairauden hoitomahdollisuuksiin ja mahdollisesti haitallisiin tilanteisiin työpäivän aikana. Esimerkiksi kaupassa kiirettä riittää, ja kevyttä kassatyötä tekevä saattaa joutua toisten avuksi kuorman purkuun, mikä rasittaa ihan eri tavalla kuin asiakaspalvelu istuen.
Työtovereiden roolia pohdittiin hankkeen aikana: on tärkeää, että työtoverit ovat tukena. Esimiehille annettiin opastusta työkierron ja tauotusten tärkeydestä, ja työsuojeluun laadittiin ohjeistus. Työpaikoille laadittiin myös ohjeet ensiavusta.
Miten otat asian puheeksi?
Tutkimuksen tavoitteena oli paitsi tyypin 1 diabetesta sairastavien työhyvinvoinnin kehittäminen myös avoimuuden lisääntyminen. Aiemman kyselytutkimuksen mukaan monet salaavat sairautensa töissä, koska pelkäävät leimautumista.
Kaikki diabeetikot eivät halua kertoa sairaudestaan. On jokaisen oma valinta, kertooko hän sairaudesta töissä vai ei. Osa haluaa jopa salata sairauden kokonaan.
Tutkimuksessa löydettiin hyviä tapoja kertoa sairaudesta töissä. Puheeksi ottamisesta voi jutella esimiehen kanssa ja miettiä, mikä on luonteva tilanne – koko porukan yhteinen tilaisuus vai hetki, jolloin diabeetikon pitää pistää insuliinia.
– Yksi henkilö jakoi töissä yksikön palaverin alussa kaikille laput, joissa kysyttiin, mitä he tietävät diabeteksesta ja mitä he haluaisivat tietää siitä. Se oli hyvä tapa avata keskustelu, kertoo tutkija Pirjo Hakkarainen.
14 hyvää käytäntöä
Tutkimuksessa kehitettiin 14 hyvää käytäntöä.
Työntekijälle soveltuvia hyviä käytäntöjä ovat ammatinvalintaan, työnhakuun ja riskialttiiseen yksintyöskentelyyn liittyvät käytännöt.
Sairaus asettaa työlle omat vaatimuksensa mutta vain harva ammatti on diabeetikolle sopimaton. Esimerkiksi poliisin, sotilaan tai vartijan työ eivät sovi diabeetikoille. Yksin työskentelevät usein maatalouslomittajat, ja tehtävät voivat olla hyvinkin vaativia.
Työyhteisölle kehitettiin toimintamalleja diabetestietouden lisäämisestä ja sairauden ottamisesta puheeksi. Johtamisen ja esimiestyön tueksi kehitettiin työkierron ja tauotuksen käytäntöjä. Työpaikoille laadittiin myös ohjeet ensiavusta.
Työsuojelun käyttöön laadittiin tiedote esimiehen ja organisaation vastuista, riskinarvioinnista ja työntekijän tukemisesta.
Myös työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyölle kehitettiin toimintatapa tyypin 1 diabeteksen huomioon ottamisesta työelämässä.
Hyviä käytäntöjä voi hyvin soveltaa myös muita kroonisia sairauksia sairastavien työskentelyn tukemiseen erilaisissa työtehtävissä.
Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus: Tyypin 1 diabetesta sairastava työelämässä – hyvien käytäntöjen kehittäminen. Tutkimus- ja kehityshanke.
Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus: Tyypin 1 diabetesta sairastava työelämässä – työssä selviytymisen edellytysten parantaminen. Tutkimus- ja kehityshanke.
Pirjo Hakkarainen: Tyypin 1 diabetesta sairastava työelämässä – työssä selviytymisen edellytysten parantaminen -väitöskirja.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 0 kpl
