Länsilinjojen kehityshanketta auttoi, kun lähtökohtaisesti kaikki ovat sitä mieltä, että moni asia on jo hyvässä kunnossa, kertovat Sasu Karjalainen, Mira Laine, Harri Liimatainen ja Leena Rautianen.
Työhyvinvointi | 11.5.2020Tehokkaampi viestintä paransi bussiyhtiön työhyvinvointia
Teksti: Sami Turunen
Kuva: Sami Turunen
Työtyytyväisyyttä voidaan kohentaa varsin pienillä asioilla. Länsilinjat panosti hyvään tiedonkulkuun.
Linja-autoalalla kilpailu ajettavista linjoista on kovaa, ja menestystä mielivän yrityksen sisällä asioiden on oltava kunnossa. Tamperelainen Länsilinjat on pärjännyt hyvin ja yrityksessä rekrytoidaan uutta väkeä. Silti asioita halutaan parantaa.
”Henkilöstökyselyn mukaan arvostuksen ja tasapuolisuuden kokemuksessa sekä tiedonkulussa oli petrattavaa. Hyvästä haluttiin siksi tehdä vielä parempaa”, kertoo Valmennustalo Viritys Oy:n valmentaja Leena Rautiainen.
Rautiainen oli mukana ulkopuolisena asiantuntijana Työsuojelurahaston rahoittamassa kehittämisavustushankkeessa, jossa parannettiin Länsilinjojen työtyytyväisyyttä.
”Oli tunne, että esimiehen ja kuljettajien välillä on kuilu, ja positiivista palautetta ei tullut riittävästi”, kertoo työntekijöiden tunnoista linja-autonkuljettaja Mira Laine.
”Kun monen kuljettajan asemapaikka on muualla kuin pääkonttorilla, se aiheutti tiedonkulun ongelmia. Myös epäsäännöllinen työaika tuo lisää haasteita”, sanoo puolestaan kuljettajana ja päivystäjänä toimiva Sasu Karjalainen.
Työnjohtoa lähemmäksi
Perussyyt olivat maantieteellisesti hajanaisessa organisaatiossa.
”Jos lähiesimiestä ei näe pariin viikkoon, siitä muodostuu haasteita tiedonkulkuun ja arvostuksen tunteeseen. Meillä on tehty monia asioita hyvin ja johto on sitoutunut työhyvinvointiin, mutta silti on tärkeää parantaa toimintoja yhdessä työntekijöiden kanssa”, myöntää henkilöstösuunnittelija Harri Liimatainen.
Osalle kuljettajista oli myös epäselvää, mitä yrityksen toimihenkilöt tekevät ja mitä kunkin työnkuvaan kuuluu.
”Siihen auttoi jo se, että teimme henkilökunnan intraan powerpointin, jossa oli koko toimistoporukan kuvat, nimet ja tehtävät.”
Huomio palautteen antamiseen
Työtyytyväisyyden kehityshanke käynnistyi kesällä 2019. Alkukyselyihin vastasi 150 ja alun työpajoihin osallistui noin 50 Länsilinjojen kuljettajaa.
Jokainen haluttiin sitouttaa tekemään itse asioita paremmaksi.
”Runsas osallistuminen ja kuhina asian ympärillä kertoi, että firma koetaan hyväksi ja sen kehittäminen kiinnostaa”, Mira Laine sanoo.
Työpajoja jalostettiin eteenpäin ja niitä järjestettiin muun muassa sisäisistä pelisäännöistä ja toimintatavoista sekä esimiestyöstä ja johtamisesta. Mukana oli kuljettajia sekä korjaamon ja toimiston henkilöstöä. Jokainen haluttiin sitouttaa tekemään itse asioita paremmaksi.
”Esimiesvalmennuksessa kiinnitettiin huomiota vuorovaikutukseen ja palautteen antamiseen – se on aina ikuisuusteema. Toimihenkilöille suunnattiin taas työpaja, jossa kehitettiin parempaa viestintää”, kertoo Leena Rautiainen.
Selkeät ohjeet auttavat
Vuoden vaihteen jälkeen julkaistiin uusi intra, joka piti sisällään uudistetun henkilöstölehti eLänskärin, erilaisia pelisääntöjä ja asemapaikkakohtaisia ohjeita kuljettajille. Ohjeita tarvitaan, koska kuljettajilla on parisenkymmentä tukikohtaa, joista autot lähtevät liikkeelle – ja jokaisessa hieman erilaisia käytäntöjä.
”Miten autot parkkeerataan, miten hoidetaan tankkaukset, mistä löytyvät tarvikkeet, öljyt ja jäähdytinnesteet. Kirjoittamattomia sääntöjä on ollut paljon”, Mira Laine luettelee.
Kun kirjottamattomat säännöt kirjoitettiin ylös, se helpotti arkea. Kuljettajat pääsevät seuraamaan tiedotteita, työvuoroja ja ohjeita myös työnantajan hankkimista mobiililaitteista.
Hankkeen tuloksena saavutettiin kaksi konkreettista, mitattavaa tulosta.
”Meillä digiloikka on nyt tehty. Monissa taloissa samat asiat kulkevat edelleen vaivalloisemmin paperilla”, sanoo Sasu Karjalainen.
Hankkeen tuloksena saavutettiin kaksi konkreettista, mitattavaa tulosta.
”NPS-luku nousi luvusta 18 lukuun 35, ja se on löytämieni vertailuaineistojen perusteella tällä alalla erittäin hyvä tulos. Se vastaa kysymykseen, kuinka todennäköisesti suosittelisit työnantajaasi muille”, Leena Rautiainen kertoo.
Myös väitteen ”työnantaja arvostaa työtäni” saama arvosana parani hankkeen aikana. Alussa keskiarvo oli 6,0, hankkeen lopussa se oli noussut lukuun 7,0.
Jokaisen parannettava osaltaan
Harri Liimataisen mukaan projekti on ollut kaikin tavoin opettavainen.
”Tiesin sen aiemminkin, mutta on ollut mahtava huomata, miten hienoa porukkaa meillä on töissä. Hanke vahvistaa työnantajamielikuvaamme, vaikkei meillä ole ollutkaan pulaa hyvistä hakijoista. Nytkin on rekrytointi päällä ja laatikko täynnä hyviä hakemuksia”, hän hymyilee.
Jotta hyvä kehitys jatkuu, se vaatii kaikkien osallistumista.
”Uudet innovaatiot eivät toimi, jos jokainen ei käytä niitä aktiivisesti omalta osaltaan, kaikilla tasoilla.”
Mira Laineen mukaan Länsilinjat on Pirkanmaan paras bussifirma.
”Meillä on loistava työyhteisö ja esimiehet ymmärtävät, että olemme ihmisiä emmekä vain ajavia robotteja. Töistä voidaan sopia elämäntilanteiden mukaan.”
Jokaisen hyvinvoinnilla on merkitystä, muistuttaa Sasu Karjalainen.
”Jos jonkun muun alan samankokoisessa firmassa on kaksi ihmistä poissa, hommat hoituvat. Mutta jos meillä kaksi ihmistä jää yhtäkkiä sairauslomalle, kaksi muuta joutuu tulemaan vapaapäivältä töihin.”
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 0 kpl
