Työelämän kiire on uuden omaksumisen iso este, sanoo Kaswu Oy:n valmentaja ja toimitusjohtaja Mikko Ojanen.

Työhyvinvointi

• 02.03.2020

Teko­älyllä oppi paremmin perille

Työpaikkojen koulutuksen haaste on arjen kiire, joka ei jätä aikaa viedä opittua käytäntöön. Tätä ongelmaa selättää tekoälyä hyödyntävä AI Linda.

Suomalaisilla työpaikoilla koulutetaan ihmisiä ahkerasti – mutta ongelma on, että uusia oppeja ei omaksuta ja viedä käytäntöön, vaan meno ja työnteon tavat jatkuvat liian usein entisellään.

“Tutkimusten mukaan koulutusten jälkeen 15 prosenttia ihmisistä lähtee tekemään sovittuja asioita, toinen 15 prosenttia ei edes yritä. 70 prosenttia on taas sellaisia, jotka yrittävät, mutta kun tuki puuttuu, kehittyminen ja oppiminen jää kesken”, sanoo valmennusyritys Kaswu Oy:n valmentaja ja toimitusjohtaja Mikko Ojanen.

Ongelmana on työpaikkojen kiire: kun arki painaa päälle, opittuja asioita ei ole aikaa sisäistää.

”Sitä myös yliarvioidaan, miten paljon yhden päivän koulutuksen aikana voidaan oppia ja oikeasti ymmärtää. Ja sitä taas aliarvioidaan, miten hyvin voi oppia, kun jälkikäteen saisi riittävästi tukea.”

Ojasen mukaan yritysvalmennusten vaikuttavuutta mitataan liian kevyin keinoin. Päivän päätteeksi jaettu kyselylomake ei anna välttämättä totuudenmukaista kuvaa.

”Siinä arvioidaan helposti vain kouluttajaa ja päivän mukavuutta, ei itse koulutuksen vaikuttavuutta.”

Näistä lähtökohdista Kaswu lähti ulkopuolisena asiantuntijan roolissa Työsuojelurahaston tukemiin Jollas-Instituutin ja Promotion Pointin kehittämisavustushankkeisiin, joissa selvitettiin sitä, kuinka koulutusten jälkeinen seuranta ja tuki tehostaa työntekijöiden oppimista ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamista.

Mikko Ojasen mielestä lyhyistä koulutuksista saa hyödyt irti vasta seurannan ja kertaamisen kautta.

Mikko Ojasen mielestä lyhyistä koulutuksista saa hyödyt irti vasta seurannan ja kertaamisen kautta.

Jollas kokeilee mielellään uutta

Myös Jollas-instituutille Ojasen kuvailemat haasteet ovat arkea.

”Meille on tuttua sen pohdinta, miten oppiminen saadaan sulautettua osaksi arkipäivää. Elinikäisestä oppimisesta puhutaan paljon, ja siksi pitää miettiä, miten voidaan auttaa ihmisiä tekemään siitä todella jokapäiväistä”, sanoo valmennuspäällikkö Juha-Pekka Mäkelä.

Jollas-instituutti edeltäjineen on kouluttanut S-ryhmän henkilöstöä yli 70 vuotta. Nykyään se vastaa siitä, että 42 000 s-ryhmäläistä saa yhden luukun periaatteella parasta mahdollista valmennusta kehittyvän työelämän tarpeisiin.

Instituutilla oli vuonna 2019 yli 1 300 valmennuspäivää, 15 000 opiskelijaa ja yli 100 000 verkossa suoritettua koulutusta.

”Me haluamme olla mottomme mukaan askeleen edellä. Etsimme rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja oppimisen tehostamiseen, ja teemme sitä ajan hengessä kiinni olevien toimijoiden kanssa. Tämä hanke oli hyvä kokeilun mahdollisuus.”

Tekoäly oppimisen tueksi

Valmennusten vaikuttavuutta ja oppimista tehostavan hankkeen ytimessä oli tekoälykin hyödyntävä AI Linda. Se auttoi koulutuksessa olleita ihmisiä palaamaan omiin tavoitteisiin säännöllisin väliajoin. Näin voitiin arvioida, kuinka valmennuspäivien sisältöjä on sovellettu osaksi omia työkäytäntöjä.

Linda toimi siis eräänlaisena sparraajana ja omatuntona.

”Linda on oppimisen henkilökohtainen assistentti”, Ojanen sanoo. ”Se ottaa automaattisesti yhteyttä sähköpostilla, ja työntekijä saa kertoa, miten hänellä sujuu. Linda toimii koutsaavalla otteella. Se on kuin ystävä, joka muistuttaa kivasta asiasta.”

Lindan nimi ei ole sattumaa. Kaswu Oy:llä oli aikoinaan työntekijä nimeltä Linda, joka valmennusten jälkeen otti yhteyttä valmennettuihin seurannan merkeissä. Kun Linda löysi Lapista miehen ja jäi sille tielleen, paikan sai tekoäly-Linda.

”AI Linda oli vähän sellainen positiivinen vahinko”, Mikko Ojanen nauraa.

AI Linda kannustaa viemään käytäntöön jo kertaalleen opeteltuja asioita.

AI Linda kannustaa viemään käytäntöön jo kertaalleen opeteltuja asioita.

Onnistuminen vaatii rohkeita kokeiluja

Tekoälyn käyttö oppimisen tukemisessa ei ole uusi asia, mutta silti sen hyödyntäminen on jatkuvaa uuden opettelua – myös siksi, että tekoäly ja koneoppiminen itsessään elää ja kehittyy kovaa vauhtia.

”AI Linda on helppokäyttöinen ratkaisu, joka hyödyntää Microsoftin teknologiaa. Kehitystyössä myös Jollaksen panos oli merkittävä, ja saimme hyvää asiakaspalautetta jatkokehitystä varten. Siitä hyötyvät kaikki”, Ojanen kehuu.

”Tällaisia rohkeita kokeiluja on hyvä tehdä myös Työsuojelurahaston rahoituksella, koska muuten kehitys on liian hidasta.”

Juha-Pekka Mäkelän mukaan Jollas sai hankkeesta konkreettisia hyötyjä.

”AI Linda palautti hyvin opiskelijoiden mieleen asetettuja tavoitteita ja auttoi heitä oppimispoluilla arjen keskellä.”

Mäkeläkin kiittelee hankkeen otetta asiaan.

”On uskallettava kokeilla uusia innovaatioita ja vähän keskeneräisiäkin juttuja. Teknologia kehittyy, ja sen tarjoamat työvälineet pitää saada hyviksi palvelijoiksi.”

Lisätietoa Työsuojelurahaston sivuilta: Valmennusten vaikuttavuutta ja oppimista tehostava kehittämishanke ja Vaikuttavia kohtaamisia – Promotion Pointin kehittämishanke.