Terveysseikat puoltavat bioenergialaitoksia

Kaasunilmaisin näyttää vihreää valoa, kun kuljettaja Valtteri Hakanen valvoo Trans-Anttilan säiliöauton tyhjennystä Biovakka Suomi Oy:n biokaasulaitoksen vastaanottohallissa Turussa.

Kolmekymmentä tonnia lemahtavaa jätelietettä siirtyy altaan kautta alle puolessa tunnissa biokaasulaitoksen putkistoihin. Altaan yläpuolella imuri imee hajukaasuja.

Jos kaasunilmaisin ilmoittaisi liiallisesta ammoniakista, rikkidioksidista, metaanista tai rikkivedystä, kuljettajan pitäisi poistua hallista. Kiinteitä kaasunilmaisimia on biokaasulaitoksen muissakin tiloissa, mutta toistaiseksi hälytystä ei ole viisivuotisen toiminnan aikana tullut. Laitoksen omien työntekijöiden käytössä on myös mukana kannettavia mittareita.

Liiallisten bakteeri- ja homepölyjen tunnistamiseen hälytyslaitteita ei ole olemassa. Bioenergialaitosten suljetut prosessit pitävät kuitenkin biohajoavien jätteiden päästöt kompostointilaitoksia paremmin kurissa. Homeita ei juuri pääse hengitysilmaan ja kuumennus- ja mädätysprosessi poistaa myös eläinperäisten jätteiden taudinaiheuttajabakteerit.

Biokaasulaitoksissa mikrobeja voi olla ilmassa lähinnä biojätteiden vastaanotossa ja prosessijäännöksen loppukäsittelyssä. Työterveyslaitoksen tutkija Sirpa Laitinen suositteleekin, että näissä tiloissa mitataan sekä mikrobi- että kaasupitoisuudet ja arvioidaan sen mukaan hengityksensuojainten käyttötarve.

Kompostoinnissa suojaimet

Kompostointilaitoksilla mikrobiologisten altisteiden leviämistä biomassasta ilmaan on hankala hallita ja estää. Mikrobimäärät ovat isoja, ja siksi kenttämiesten pitää suojautua aina hengityksensuojaimin. Jätehuoltotyöntekijöille turvallisin suojain on moottoroitu puhallinsuojain, joka soveltuu toistuvaan käyttöön. Suojausluokkien TH3P ja TM3P hengityksensuojaimet ovat riittävän tiiviitä suojaamaan bakteereilta, homepölyltä ja viruksilta.

Laitinen harmittelee, että suojautumisen tarvetta ei ole tiedostettu, vaikka suojaimia olisi tarjollakin. Hänen mukaansa työntekijöille on kerrottava terveysvaaroista nykyistä painokkaammin.

Työterveyslaitos on tutkinut biohajoavien jätteiden laitosmaisen käsittelyn mikrobiologisia ja myös kemiallisia terveysvaaroja Helsingin yliopiston ympäristöekologian osaston kanssa ja Työsuojelurahaston tuella.

Laitinen kirjoitti hankkeessa käytännönläheisen oppaan biohajoavien jätteiden turvallisesta käsittelystä.

Biokaasuksi yhä useammin

Jäteala työllistää Suomessa kaikkiaan noin 10 000 henkilöä. Kaatopaikoista pyritään eroon, joten prosessitekniikkaa on kehitetty, ja jätteidenkäsittelylaitosten määrä on lisääntynyt.

Biokaasua tuottavia bioenergialaitoksia on yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamoilla vajaat 20 ja maatiloilla noin kymmenen. Yhteismädätyslaitoksia on alle kymmenen. Suuren mittakaavan kompostointilaitoksia Suomessa on parikymmentä; pieniä aumakompostointilaitoksia on ollut enemmän, mutta niiden määrä on koko ajan vähentynyt.

Bioenergialaitokset yleistyvät nopeasti, koska niissä jäte voidaan hyödyntää sähkönä ja lämpönä. Lisäksi haitalliset eläinperäiset mikrobit voidaan käsitellä haitattomiksi.