– Organisaatio tarvitsee foorumin, jossa voi keskustella tuloksellisuudesta. Näin kehitetään järkevää kokonaisuutta kulloisestakin aiheesta, Harri Laihonen sanoo. – Organisaatio tarvitsee foorumin, jossa voi keskustella tuloksellisuudesta. Näin kehitetään järkevää kokonaisuutta kulloisestakin aiheesta, Harri Laihonen sanoo.

Johtaminen

• 16.05.2018

Tuloksellinen johtaminen nojaa vuoropuheluun

Organisaatio, joka on kiinnostunut tuloksestaan, kerää säännöllisesti vakiintuneilla mittareilla numerotietoa kehityksestään. Kerätty tieto jalostuu tuloksekkaimmin vuoropuhelussa.

Tulevat organisointi- ja johtamismallit patistavat toimijat yhteistyöhön, kun nämä asettavat tavoitteita sekä seuraavat, arvioivat ja kehittävät tuloksellisuuttaan. Yhteistyön ansiosta organisaatio saa kaikki tietovaransa hyötykäyttöön.

Näin päättelee tutkimusjohtaja Harri Laihonen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta. Hän johti hanketta, jossa tutkittiin tietojohtamista ja tuloksellisuuden mittaamista kolmessa isossa kaupungissa.

– Johtamisessa tarvitaan sekä kovia mittareita että keskustelua, joka johtaa oikeaan vuoropuheluun. Vuoropuhelusta tulee hedelmällistä faktojen kanssa, kun voi vertailla vaihtoehtoja.

Laihonen korostaa, että on mietittävä, keitä pitäisi osallistaa – ja sitten kuulla heitä aidosti. Organisaatioilla on tähän kovin erilaiset valmiudet.

– Monet nuoret tietotekniset organisaatiot ovat avoimia. Vastaavasti vanhoissa ja isoissa yrityksissä tyypillisesti ajatellaan, että viisaus asuu ylimmässä johdossa.

Ja likimain sama tutkijakielellä: Dialoginen tuloksellisuuden johtaminen edellyttää dialogien ja dialogiketjujen hallintaa.

Julkisella sektorilla eri näkökulmat ovat tärkeitä jo demokratian vuoksi.

Loppuraportti on vasta alku

Loppuraporttia ja yleensä selvityksiä pidetään päätöksenteon ihanteena. Laihonen kuitenkin tähdentää, että raportti on vasta lähtökohta keskustelulle, väline, joka kehittää ymmärrystämme.

– Helposti tietojohtaminen supistuu ulkoistamiseksi: tuotetaan mittausinformaatiota ja laitetaan ruksi toteuttamisruutuun. Siitähän työn vasta pitäisi alkaa; ei tietojohtamista ratkaista mittariston kokoamisella.

Vuoropuhelu on helppoa – ainakin sen pitäisi olla – pienissä organisaatioissa, joissa on yhdenlaisia ihmisiä. Toisessa ääripäässä vaikkapa sotemaakunta kysyy moniammatillisuuttta – esimerkiksi terveys-, sosiaali-, tietotekniikka- ja talousammattilaisia – eli jo alussa organisaatio koostuu monen alan tekijöistä.

Laihosen tutkijaryhmä keskittyi tuloksellisuuskeskusteluun kunnissa. Tutkimustuloksista voi johtaa päätelmän, että on tärkeää kutsua kansalaiset keskusteluun. Uusien äänien mukaantulo vahvistaa hyvää kehitystä.

Etenkin julkisella sektorilla eli kunnissa, tulevissa maakunnissa ja valtiossa eri näkökulmien huomioon ottaminen on tärkeää jo demokratian vuoksi.

Prosessi on tärkeä

Laihonen on monen mittarihankkeen veteraani. Hän pitää parhaina organisaation kehittämiskeskusteluina niitä, joissa on moniammatillisesti mietitty, mitä ollaan tekemässä. Mukana on ollut tutkija, joka fasilitoi eli ohjaa ryhmää.

– Mitkä asiat ovat niin tärkeitä, että haluamme mitata niitä? Kun saadaan esiin monia näkökulmia organisaation tavoitteista, se on tuloksellisuusdialogia parhaimmillaan.

Laihonen kiteyttää, että jo asioista keskustelu eli itse prosessi, yleensä kompromissien hakeminen, on tärkeää.

Hän pohtii, että julkisen sektorin rakenteiden kehittymisessä on monia muitakin kehityskaaria kuin dialogin tärkeyden painottaminen. Jos kunnat kamppailevat esimerkiksi kuntaliitoksissa, vuoropuhelu voi jäädä sellaisten asioiden jalkoihin, jotka pitää ratkaista heti.

Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu: TUJU – Tuloksekas julkisjohtaminen. Tutkimus.