SerSafe tutkimus Sanna Nenonen Turvallisuusasiat on syytä suunnitella tarkasti jo teollisten palveluiden elinkaaren alussa. Näin päätellään Tampereen teknillisen yliopiston SerSafe-tutkimuksessa. Sitä toteuttivat yliopisto-opettaja Sari Tappura (vas.), tutkijatohtori Noora Nenonen, yliopisto-opettaja Johanna Pulkkinen, tutkijatohtori Sanna Nenonen ja professori Jouni Kivistö-Rahnasto.

Työturvallisuus

• 13.02.2019

Turval­lisuus mukaan jo suunnittelussa

Kun turvallisuusnäkökulmat otetaan järjestelmällisesti huomioon jo teollisten palveluiden suunnitteluvaiheessa, varmistetaan palveluiden sujuva toteutus.

Teollisuusyritysten liiketoiminnassa palvelut, kuten suunnittelu, asennus, huolto, automatisointi ja ylläpito ovat nousseet tärkeiksi. Silti näitä palveluita ei aina kehitetä järjestelmällisesti, ja varsinkin turvallisuus jää usein vähälle huomiolle.

Jos turvallisuus unohdetaan palvelujen kehitysvaiheessa, seuraa herkästi turhia turvallisuusongelmia palveluiden toteutusvaiheessa. On siis mietittävä koko toimintaprosessia.

Turva-asioita hilaamassa

Tutkijatohtori Sanna Nenonen Tampereen yliopistosta alustaa, että yritysten turvallisuustyö painottuu luonnollisesti toteutusvaiheeseen, esimerkiksi koneiden huoltoon asiakkaan tiloissa.

– Tällaisissa palvelujen tuottamisvaiheessa ne yllätykset sattuvat, joten turvallisuudenkin pitää edelleen painottua sinne. Silti turvallisuuden painopistettä on syytä hilata hallitusti kohti palvelujen kehitysvaihetta, hän erittelee.

Jos palvelu on heti alussa mietitty turvalliseksi, palvelujen tuotannossa ei helposti tule viivästymiä tai uusia, lisäkustannuksia aiheuttavia ratkaisuja.

Nenonen huomauttaa, että tämä edellyttää yritykseltä riittäviä voimavaroja, turvallisuusosaamista ja johdon tuen.

Päätelmät ovat peräisin Työsuojelurahaston rahoittamasta SerSafe-tutkimuksesta. Se kokosi Tampereen teknillisen yliopiston tutkijoita ja viisi isoa teollisuusyritystä. Tutkijat sekä yritysten tuote- ja palvelukehittäjät ja turvallisuusasiantuntijat selvittelivät, miten vähentää turvallisuusongelmia palvelujen toteutuksessa. SerSafe on aiheensa ensimmäisiä tutkimuksia.

Tutkimuksessa mallinnettiin teollisten palveluiden kehittämisprosessia työpajoissa ja tutkijat haastattelivat asiantuntijoita.

tutkijatohtori Sanna Nenonen SerSafe tutkimus

Oikea asenne ja näkemys turvallisuuteen ovat tärkeitä, kun kehitetään teollisia palveluita, tutkijatohtori Sanna Nenonen sanoo.

Turvasta myös eurohyötyjä

Teollisten palveluiden kehittämisessä painottuu kannattavuus, markkinoiden miettiminen. Jos heikennetään turvallisuutta, se voi aiheuttaa taloudellisia menetyksiä.

Tutkijat kehottavat miettimään, voiko turvallisuusosaamisesta olla liiketaloudellista hyötyä. Jos palvelu on heti alussa mietitty turvalliseksi, palvelujen tuotannossa ei helposti tule viivästymiä tai uusia, lisäkustannuksia aiheuttavia ratkaisuja.

SerSafe-tutkimuksessa havainnoidaan, että turvallisuuden nivominen muuhun palvelukehitykseen voi mahdollistaa jopa kokonaan uusien palveluideoiden löytämisen ja täten tuoda uutta liiketoimintaa.

Integroinnissa on oleellista, että koko yrityksessä sitoudutaan turvallisuuden edistämiseen, ylimmästä johdosta toteuttaviin työntekijöihin asti.

– Kenttätyö on ratkaisu palvelukehityksestä vastaaville, jotka usein ovat markkinoinnin tai liiketoiminnan ammattilaisia. Jos he osallistuisivat vaikkapa turvallisuusauditointeihin, se auttaisi ymmärtämään, miten jo kehitysvaiheeseen voi tuoda turva-ajattelua, Nenonen esittää.

Tasomallit ja tarkistuslistat yrityksille

SerSafe tuotti palveluntuottajille tasomallin ja tarkistuslistat, joiden käyttö kehittää parhaimmillaan yrityksen kaikkia toimintoja.

Tasomallilla yritykset voivat arvioida palvelukehityksensä turvallisuuslähtöisyyttä. Tarkistus- eli muistilistat tarjoavat päätöksentekoon vinkkejä, jotka edistävät turvallisuuden huomioon ottamista.

Tutkijatohtori Nenonen sanoo tasomallin sopivan palveluntuottajien ja turvallisuusammattilaisten lisäksi myös yritysjohdolle, jotta turvallisuudellekin asetettaisiin tavoitteet.

– Kun johto käyttää tasomalleja, tieto kulkee myös alaspäin eli koko henkilöstölle, Nenonen lisää.

Tutkijat suosittavat tasomallien ja tarkistuslistojen hyödyntämistä kaikille palveluita kehittäville yrityksille, toimialasta riippumatta.

Lisätietoa Työsuojelurahaston verkkosivuilta: hanke116120.