– Usein työntekijöillä on enemmän tietoa työsuoritusta parantavista seikoista kuin esimiehillä, Erkki Halttunen sanoo. – Usein työntekijöillä on enemmän tietoa työsuoritusta parantavista seikoista kuin esimiehillä, Erkki Halttunen sanoo.

Johtaminen

• 16.05.2018

Työelämä vaatii sosiaalisia taitoja

Erkki Halttunen tietää, että työkulttuuri muotoutuu sosiaalisista taidoista tai niiden puutteesta. Kehittäminen sujuu, kun johdolla on myönteinen ihmiskäsitys.

Valmennuskonsultti Erkki Halttunen salolaisesta Manageritiimi Oy:stä havahtui työelämätaitojen merkitykseen joitakin vuosia sitten, kun hän konsultoi isoa kansainvälistä yritystä. Tässä menestyvässä yrityksessä esimiehet ja työntekijät tulivat hyvin toimeen keskenään. Halttunen päätteli, että ainakin luottamus selitti menestystä.

Halttunen viittaa Michiganin yliopiston tutkijoihin Kim Cameroniin ja Jane Duttoniin, jotka ovat perehtyneet positiivisiin organisaatioihin. Heidän mukaansa yritys, jossa vallitsee erinomainen luottamus, tekee 2,5-kertaisesti parempaa tulosta kuin keskivertoyritys. Johtajan myönteisen ihmiskäsityksen ja hyvien työntekijätaitojen yhdistelmä luo työpaikoille toimivan työkulttuurin.

Halttunen on kehittänyt kolmen yrityksen kanssa palvelumallia, jolla esimiehet ja työntekijät parantaisivat työelämätaitojaan. Malli perustuu siihen, että asiakasorganisaation esimiehet ja työntekijät osallistetaan kehittämiseen ryhmänä.

Konsultti luonnollisesti hyödyntää uuden palvelukokonaisuuden tuotteistuksessa kokemuksiaan ja tietämystään. Hanke sai tukea Työsuojelurahaston tuotteistusmäärärahasta. Sillä rahoitetaan hankkeita, joissa tutkimus- ja kokemustiedosta räätälöidään työpaikoille asiantuntijapalveluita tai toimintatapoja.

Näkeekö johtaja ihmisen?

Halttunen kertoo tuotteistukseen taustalla olevasta aiemmasta Työsuojelurahaston kehittämishankkeesta, jossa ison teollisuusyrityksen pääluottamusmies tervehti Halttusta kiroamalla konsultit. Halttunen kysyi työntekijäryhmiltä, millaiseksi yrityksen pitäisi kehittyä, jotta työntekijät jaksaisivat tehdä työtä terveinä eläkeikään asti.

Seurantaryhmän istunnoissa ryhmät esittivät yritykselle pitkän listan toiveita, jotka olivat toteutettavissa. Niinpä uusi toimitusjohtaja lupasi, että esitykset viedään läpi.

Noin vuoden kuluttua toiveet oli toteutettu, ja tuloksia tuli. Sairauspoissaoloprosentti laski kymmenestä neljään, vuosittaiset 700 000 euron kulut työprosessien katkoksista ja työtapaturmista jäivät historiaan, ja yritys oli muuttunut kannattavaksi.

Neljä ratkaisevaa sanaa: avoimuus, arvostus, auttaminen, aloitteellisuus.

– Kun työntekijät näkivät, että heidän viestinsä kuultiin, se korjasi kehityssuunnan, Halttunen pohtii.

Hän oivalsi, että käänteen ratkaisi toimitusjohtaja, jolla oli myönteinen ihmiskäsitys. Toimitusjohtaja kaveerasi työntekijöidensä kanssa.

Halttunen kertoo, että kyseisessä yrityksessä tiimi määrittelee nykyisin työtavoitteet, sillä tiimissä on paras tieto.

– Usein työntekijöillä on enemmän tietoa työsuoritusta parantavista seikoista kuin esimiehillä, Halttunen yleistää.

Jatkuva parantaminen hyväksi tavaksi

Kun työelämätaitojen palvelumallia testattiin, Halttunen havaitsi, että myönteinen kierre alkaa pienistä asioista. Konepajan työasemat saatiin kuntoon, kun esimies kuunteli hitsaria.

– Aiemmin työtehtävä alkoi hakemalla välineitä ainakin puoli tuntia, ja hitsausletkuja oli lattialla sikin sokin. Hankkeen myötä joka välineelle sovittiin paikka, johon se laitetaan työn jälkeen. Näin työpaikasta saatiin toimiva ja turvallinen, Halttunen kertoo.

Hän lisää, että myös syyttelystä päästiin eroon. Kun piirustuksissa oli virheitä, ja hitsaaja teki huonon tuotteen, hitsaaja soitti suunnittelijalle, joka tuli hitsauspaikalle korjaamaan virheet.

Myös hitsaajan terveyttä edistettiin, kun kyettiin poistamaan hankalimmat työasennot.

– Yrityksessä otettiin jatkuva parantaminen tavaksi, Halttunen kiteyttää.

Hän tähdentää, että on tärkeää tehdä sovitut asiat. Esimerkiksi käy eräs tehdas, jossa oli sovittu, että järjestetään koko henkilöstölle palaveri.

– Palaveri kuitenkin peruttiin, kun tuotanto- ja myyntipäälliköt olettivat kaikkien tietävän, mitä pitää tehdä. Tuloksena oli kalliita virheitä.

Halttunen tulkitsee, että nuo päälliköt eivät arvostaneet työntekijöitä.

Manageritiimi Oy: Työelämätaidot organisaation pääomana ja menestystekijänä -palvelukokonaisuus. Tuotteistus.