Työkyvyn tukeminen on kaikkien etu

”Noin puolella Suomen työikäisistä on jokin pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma. Heistä noin viidesosa kokee terveydentilansa vaikuttavan työmahdollisuuksiin”, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jenni Ervasti.

Osatyökykyisten työntekijöiden työssä pysymistä edistetään monissa kunnissa aktiivisella työkyvyn tuella. Työterveyslaitos selvitti Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa tukitoimien vaikutuksia osatyökykyisten työuriin.

Pidempi omailmoituskäytäntö ei lisää sairauspoissaoloja

Työterveyslaitoksen monimenetelmäisessä tutkimuksessa yhdistettiin Kunta10-tutkimuksen yhteydessä kerättyjä laajoja rekisteriaineistoja kuudessa kunnassa kerättyyn haastatteluaineistoon.

Yleisenä johtopäätöksenä tutkimusryhmä totesi työkyvyn tukitoimien olevan kunnissa varsin hyvällä tasolla. Parhaimmillaan tukitoimilla on positiivinen vaikutus sekä työhön osallistumiseen että työssä jatkamiseen.

Tutkimus nosti esille monia työnantajia kiinnostavia seikkoja.

Tutkimus nosti esille monia työnantajia kiinnostavia seikkoja. Jenni Ervasti antaa esimerkkinä omailmoituskäytännön pitenemisen vaikutukset – tai pikemminkin vaikutusten puutteen.

”Esimiehen luvalla on aiemmin voinut olla omalla ilmoituksella poissa töistä korkeintaan kolme päivää. Nyt moni kunta on siirtynyt viiden tai seitsemän päivän omailmoituskäytäntöön”, Ervasti taustoittaa.

”Tutkimme omailmoituskäytännön laajentamista monella eri sensitiivisyysanalyysilla ja tulos oli selvä: ilmoituskäytännön laajentaminen ei vaikuttanut sairauspoissaoloihin mitenkään. Työntekijät eivät riehaannu saikuttamaan, vaikka omailmoituskäytäntöä laajennetaan. Mikäli työterveyshuoltokäynnit vähenevät, kustannussäästöjä voi tulla”, Ervasti huomauttaa.

Työkykykoordinaattorien avulla pidennetään työuria

Ervasti alleviivaa tutkimusten tarpeellisuutta kokonaiskuvan saamiseksi työkyvyn tukitoimien vaikuttavuudesta. Työkykykoordinaattoritoiminta on tästä oiva esimerkki.

”Tutkimuksemme osoitti työkykykoordinaattoritoiminnan pienentävän osatyökykyisten työkyvyttömyyseläkkeiden riskiä, mutta samalla kasvattavan sairauslomien riskiä. Tämä on täysin loogista, kun asiaa tarkastelee laajemmalla perspektiivillä. Toki osatyökykyisen pitäminen työelämässä voi kasvattaa sairauspoissaolon riskiä, mutta se kannattaa, kun vältetään työntekijän pysyvä poistuminen työelämästä”, Ervasti sanoo.

”Osatyökykyisten työuria tarkasteltaessa on oleellista tutkia yleisesti työssä pysymistä monelta eri kantilta, eikä tuijottaa pelkkiä sairauspoissaoloja”, Ervasti jatkaa.

Esimiehen kannattaa pitää sairauslomalaisiin säännöllisesti yhteyttä

Työkykykoordinaattori Tuija Merkel Espoon kaupungilta korostaa esimiesten aktiivisuuden merkitystä työkyvyn tukitoimissa.

”Espoolla on käytössä laaja paletti keinoja työkyvyn tukemiseksi. Omassa työssäni olen huomannut etenkin kolmen keinon osoittautuneen toimiviksi: varhainen puuttuminen, yhteydenpito sairauslomien aikana ja työkokeilu”, Merkel kertoo.

Työkyvyn riskit pysyvän sitä paremmin hallinnassa, mitä varhaisemmassa vaiheessa ne todetaan.

Merkel muistuttaa työkyvyn riskien pysyvän sitä paremmin hallinnassa, mitä varhaisemmassa vaiheessa ne todetaan. Usein jo se auttaa ratkaisemaan tilanteen, jos esimies ottaa aktiivisesti asian puheeksi työntekijän kanssa heti, jos sairauslomia alkaa esiintyä tavallista enemmän.

”Kun työntekijä joutuu sairauslomalle, esimiehen kannattaa aina sopia pitävänsä säännöllisesti yhteyttä poissaolon aikana: ei kiiruhtaakseen työhön paluuta, vaan kertoakseen työyhteisön terveiset ja pitääkseen työntekijän kiinni työajatuksessa”, Merkel sanoo.

”Pidemmän sairausloman jälkeen työkokeilu on turvallinen keino kokeilla työhön paluuta ilman paineita siitä, että työtä olisi tehtävä heti sata lasissa. Olen huomannut vuosien varrella, kuinka työn imu löytyy ja ihminen muuttuu aivan silmissä työkokeilun myötä”, Merkel toteaa.

Lastenhoitaja sai uuden uran koulunkäyntiohjaajana

23 vuotta varhaiskasvatuksen lastenhoitajana työskennelleen Tiinan tarina on hyvä esimerkki onnistuneista työkyvyn tukitoimista. Pitkän uran Espoon kaupungilla tehneellä Tiinalla oli vahva motivaatio jatkaa työssään, mutta polven nivelrikko esti lastenhoitajana toimimisen.

”Esimieheni totesi, että asioilla on tapana järjestyä. Näin todella kävi minun kohdallani. Työterveyslääkärin todettua kevyemmän työn tarpeen osallistuin neljään työneuvotteluun, joissa sain tukea ja neuvoja niin työterveydenhuollolta, henkilöstöhallinnolta, liiton edustajalta kuin esimieheltänikin”, hän muistelee.

Muutaman kuukauden sisällä Tiina pääsi työkokeiluun koulunkäyntiavustajana ja pian tämän jälkeen hän aloitti myös opinnot Omniassa pätevöityäkseen koulunkäyntiohjaajaksi.

”Sain prosessin aikana Kevalta myönteisen työkokeilupäätöksen ja HR:n edustaja ehdotti, että hakisin koulunkäyntiavustajan paikkaa. Siitä kaikki lähti. Itse en ehkä olisi huomannut hakea tähän työhön, mutta onneksi asiantuntija neuvoi. Ainakin minun kohdallani työkyvyn tukitoimista oli ehdottomasti paljon hyötyä”, Tiina kertoo.

Työikäisistä työntekijöistä kannattaa pitää kiinni

Merkel painottaa työkyvyn ylläpidon olevan paitsi työntekijän itsensä, myös koko työyhteisön etu.

”Työntekijöillä on hiljaista tietoa, josta kannattaa pitää kiinni. Lisäksi työyhteisö kärsii aina, jos joku joutuu sairauslomalle. Usein muutkin alkavat väsyä ja seurauksena voi olla sairauslomien kierre. Rahallinen merkitys on myös luonnollisesti suuri niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Kaupungille jokainen poissaolo maksaa minimissään 350 euroa päivässä”, Merkel pohtii.

Jenni Ervasti kertoo Työterveyslaitoksen tutkimustulosten olevan yleistettäviä kuntatyöpaikoille, mutta korostaa jatkotutkimuksen tarvetta muun muassa kustannusvaikutusten tutkimiseksi ja havaittujen yhteyksien varmistamiseksi.

”Huoltosuhde heikkenee ja työikäisistä työntekijöistä on syytä pitää kiinni”, Ervasti sanoo.

”Korkeasti koulutettujen ja nuorempien työntekijöiden kohdalla jopa osatyökyvyttömyyseläkkeellä saattoi olla kuntouttava vaikutus ja lopputuloksena saavutettiin paluu kokoaikaiseen työhön, mutta ennen kaikkea osatyökykyisille suunnatut työkyvyn tukitoimet auttavat pidentämään työuria”, Ervasti toteaa.