Suunnittelija Annina Virta Kuuloliitosta kertoo, että on lukuisia keinoja huonokuuloisen työssä pärjäämisen tueksi. Koululuokan akustiikkalevyt vaimentavat normaalikuuloistenkin kokemaa hälyä.

Työhyvinvointi

• 31.10.2017

Työpaikalla kaikki kuulolla

Huono kuulo on yleinen ongelma työikäisillä. Kuuloliitto kampanjoi huonokuuloisten työkyvyn ja hälyttömän työympäristön puolesta. Tarjolla on paljon ratkaisumalleja, joiden avulla huonokuuloinen voi pärjätä työssä kuin työssä – mutta ne pitää tuntea ja ottaa käyttöön.

– Pää on siis ollut kipeä?

– Niin, sää oli jo tosiaan pimeä.

Kuulolla on suuri merkitys vuorovaikutuksessa ja sosiaalisessa elämässä, tietenkin myös työssä. Huono kuulo on näkymätön vamma, jota ei välttämättä tunnista edes huonokuuloinen itse. Kuulo-ongelmiin suhtaudutaan usein ymmärtämisen ongelmana, vaikka kyse on viestin välittymisen haasteesta.

Tiedätkö sinä, kuinka hyvin kuulet? Kuuletko toistuvasti väärin? Häiritseekö taustamelu keskusteluja? Väsytkö ryhmätilanteissa, kun sinun on vaikea hahmottaa, kuka puhuu?  Lisäätkö ääntä televisioon ja radioon? Etkö kuule kellon tikitystä, tippuvaa hanaa tai linnun viserrystä? Entä kuuletko ovikellon tai puhelimen? Soivatko korvasi? Tuntuvatko ne tukkoisilta?

Kiperät kysymykset esittää Kuuloliiton lokakuussa 2017 avattu Kuulolla työssä -sivusto, joka on keskeinen osa kesään 2018 ulottuvaa viestintäkampanjaa.

– Tarjoamme tutkittua tietoa, käytännön ratkaisumalleja ja esimerkkitarinoita huonokuuloisten työkyvyn tueksi ja meluisuuden vähentämiseksi työpaikoilla, suunnittelija Annina Virta Kuuloliitosta kertoo.

Kampanja ja sivusto on suunnattu erityisesti kasvatus- ja opetushenkilöstölle, niiden työterveyshuolloille ja työnantajille sekä työyhteisöille, mutta avoin opasaineisto palvelee monia muitakin aloja. Lisäksi oppilaitokset, kuntoutustahot, työeläkevakuutusyhtiöt, Kansaneläkelaitos ja päätöksentekijät voivat hyödyntää aineistoa.

Kampanja toteutuu Työsuojelurahaston tuella ja lukuisien yhteistyökumppaneiden kanssa.

Työikäisistä noin 11 prosentilla on jonkinasteinen kuulonalenema.

Tunnistettava ja tunnustettava

Kuulolla työssä -sivusto pureutuu seuraaviin kysymyksiin: miten tunnistan kuulonaleneman, mistä saan siihen apua, millaiset kommunikaatiotavat helpottavat huonokuuloisen osallistumista, mitä huonokuuloisia helpottavia työn ja työolosuhteiden mukautuksia voi tehdä, mitä tukea työnantaja saa mukautuksiin sekä miten vähentää meluisuutta.

Kaiken A ja O on kuulovaikeuden tunnistaminen – ja tunnustaminen.

– Ihmiset eivät usein tunnista kuulonsa heikkenemistä, sillä se alenee yleensä pikkuhiljaa. Huonoon kuuloon tottuu, ja sen kanssa sinnittelee monesti turhan pitkään, Virta sanoo.

Virran mukaan on myös tavallista, että henkilö ei halua tunnustaa ja hyväksyä huonokuuloisuuttaan leimautumisen ja häpeän pelossa. Se johtaa vamman peittelyyn.

Kuulo-ongelmat ovat kuitenkin hyvin yleisiä: on arvioitu, että Suomessa ja Euroopassa työikäisistä noin 11 prosentilla on jonkinasteinen kuulonalenema.

Kuulovaikeudet eivät ole vain ikääntyneiden ja vanhusten ongelma, vaikka niiden esiintyvyys kasvaa isän karttuessa: yli 55-vuotiaista kuulonalenemaa on joka kuudennella ja yli 65-vuotiaista reilulla kolmanneksella.

Toisaalta Jaana Jokitulpon väitöstutkimuksen (2009) mukaan meluinen nuoruus näkyy siten, että hänen tutkimistaan varusmiehistä viidenneksellä oli kuulonalenemaa ennen palvelukseen astumista, ja heistä liki viidennes ei tiennyt asiasta. Palveluksen jälkeen kuulonalenemaa oli kolmanneksella.

Tunnistamaton ja tunnustamaton kuulovamma jää myös hoitamatta. Kuulokojettakin käyttää vain 20–50 prosenttia niistä henkilöistä, jotka mahdollisesti hyötyisivät sen käytöstä.

– Hoitamaton kuulovamma voi alentaa työkykyä ja olla työturvallisuusriski. Se voi aiheuttaa psykososiaalista kuormitusta – ärtyisyyttä, väsymystä, stressiä, eristäytymistä ja siitä johtuen itsetunto-ongelmia ja psyykkistä oireilua – sekä johtaa sairauspoissaoloihin ja ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen.

Hei, kyllä tämän kanssa pärjää!

– Haluamme kannustaa huonokuuloisia. Alentuneesta kuulosta huolimatta on mahdollista pärjätä lähes työssä kuin työssä, Virta toteaa.

Se edellyttää, että käytössä on tarvittavat apuvälineet. Työtilan on oltava hälytön, akustiikaltaan sopiva ja hyvin valaistu. Lisäksi edellytyksenä on, että työtapoihin ja työhön on tehty riittävät mukautukset.

Kuulolla työssä -sivustossa on oma osionsa työnantajalle ja työterveyshuollolle. Tutkimuksissa (katso esimerkiksi Kuulovikaisten työssäolon tukeminen. Kuulolaitteen käytön esteet ja edisteet työelämässä.) on Virran mukaan tullut esiin, että työterveyshuolloissa on vaihtelevasti tietoa työn mukautuksista tai apuvälineistä. Kuitenkin niille kuuluu osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen sekä kuntoutusta koskeva neuvonta ja ohjaus.

Lisäksi sivusto nostaa esiin työtilojen akustisen suunnittelun. Se kannattaa Virran mukaan antaa asiantuntijan tehtäväksi.

Virta korostaa, että hyvä akustiikka ja hälytön ympäristö ovat kaikkien etu. Esimerkiksi juuri kasvatus- ja opetusalalla ei ole työstä johtuvan kuulovaurion riskiä. Kuitenkin alalla lähes kaikki kokevat melun häiritseväksi joskus, ja kaksi kolmesta kokee häiritsevää melua päivittäin.

Kuulovamma on vain yksi ominaisuus muiden joukossa. Työyhteisön asenteet, suhtautuminen ja ilmapiiri vaikuttavat siihen, miten helppoa tai vaikeaa on tuoda esiin niinkin arkipäiväinen asia kuin kuulonalenema.

Työyhteisössä on hyvä luoda vuorovaikutukselle yhteiset pelisäännöt. Työn johdolla ja esimiehillä on tässä merkittävä rooli. Kun työyhteisössä on huonokuuloinen, varmistetaan aina, että hän pysyy kuulolla.

Katso Hei, kyllä tämän kanssa pärjää! -video.

                                     

Kuulolla työssä -sivusto

Sosiaalisessa mediassa kampanja käyttää aihetunnistetta #kuulollatyössä.

Kuuloliitto ry: Kuulolla työssä -viestintäkampanja. Tiedotuskampanja.