Jorma Seitsamon mukaan työkyvystä huolehtiminen on suuresti ihmisen omissa käsissä, koska elintapoihinsa jokainen voi vaikuttaa itse.

Työhyvinvointi

• 13.05.2016

Vahvista työkykyäsi jo varhain!

Työkyvystä täytyy alkaa huolehtia kyllin varhain, jo työuran alkupuolella. Työkyky alkaa nimittäin heiketä jo kolmikymppisenä, jos esimerkiksi elintavat eivät ole kohdallaan.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työkyky heikkenee jo ennen varsinaista keski-ikää 31 ja 46 ikävuoden välillä. Mikäli siis työuria halutaan pidentää, työkyvyn edistäminen on tärkeätä jo työuran alkupuolella.

– Ikäjakso 30–45 vuoteen luo sen pohjan, jolle työuran loppupuolen työ- ja toimintakyky rakentuvat. Vaikutukset toimintakykyyn ulottuvat myös pitkälle eläkeikään, erikoistutkija Jorma Seitsamo korostaa.

Seitsamo ja tutkijakollegat kuvasivat tutkimuksessa Työterveyslaitoksella kehitetyn työkykytalomallin pohjalta työkyvyn kehittymistä 31-vuotiaasta 46-vuotiaaksi. He selvittivät, mitkä tekijät ennustavat ja tukevat hyvää työkykyä – tai toisaalta uhkaavat sitä ja selittävät huonoa työkykyä.

Tutkimusaineistona oli Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966, joka käsittää vuonna 1966 Pohjois-Suomessa, Oulun ja Lapin lääneissä, syntyneet henkilöt. Heille tehtiin postikyselyt 31- ja 46-vuotiaina. Tietoa haluttiin laajasti työkyvystä, elintavoista, terveydestä ja työhön liittyvistä asioista.

Elintavoilla suuri vaikutus

Tulosten valossa erityisen tärkeitä työkyvyn ylläpitämisessä ovat hyvä terveys, kohtuulliset elintavat, normaalipainoisuus, myönteinen suhde työtä kohtaan, ammatillinen osaaminen ja työkykyä tukevat työolot.

– Oli hieman yllättävää, miten suuri vaikutus itsestä huolehtimisella on työkykyyn. Toki aina on tiedetty, että terveelliset tottumukset ovat hyvästä, mutta niiden näkyminen selvästi jo tässä vaiheessa oli jossakin määrin yllätys, Seitsamo huomauttaa.

Tutkimus osoitti, että epäterveelliset elintavat – liikkumattomuus, tupakointi ja alkoholin liikakäyttö – ja lihavuus kasautuvat usein samoille ihmisille ja nakertavat työkykyä. Lihavia oli 46-vuotiaissa kaksi kertaa enemmän kuin 31-vuotiaissa – sukupuolesta riippumatta. Taustalla vaikuttaa myös stressi: stressaantunut ihminen syö ja juo helposti liikaa eikä jaksa huolehtia itsestään, mikä vaikuttaa työkykyyn.

Epäterveelliset tavat saattavat vakiintua jo hyvin nuorena. Esimerkiksi miehet, jotka eivät olleet humaltuneet kertaakaan 14-vuotiaina, olivat selvästi työkykyisempiä 46-vuotiaina kuin humalaa varhain kokeilleet.

Miesten työkyvyssä epäterveellisten elintapojen vaikutukset näkyvät varhemmin kuin naisten työkyvyssä mutta naisillakin 46-vuotiaana.

– Työkyvystä huolehtiminen on suuresti ihmisen omissa käsissä, koska elintapoihinsa jokainen voi vaikuttaa itse. Kuitenkin terveystarkastusten, neuvonnan ja ohjauksen keinoin pitäisi lisätä yksilön voimavaroja sekä pyrkiä ehkäisemään yhä nuorempien ikäryhmien epäterveellisiä elintapoja ja niiden kasautumista. Tulostemme valossa monilla työpaikoilla säännölliset työterveyshuollon tarkastukset aloitetaan liian myöhään, Seitsamo sanoo.

Esimerkiksi työntekijän ja koko työyhteisön stressinhallinta ja ratkaisukeskeiset stressinhallintakeinot olisivat tärkeitä työkyvyn edistämisessä.

– Stressin hallintaan olisi hyvä saada tukea jo nuorena, ja näiden taitojen oppimiseen voisi panostaa ammattiopinnoissa. Ylipäätään opinnoissa olisi syytä käydä läpi, millaista työkykyä mikin ammatti pitkässä saatossa edellyttää. Ihmisillä voi olla epärealistinen kuva esimerkiksi siitä, kuinka hyvää fysiikkaa jokin ammatti vaatii.
Fyysisesti kuormittavia ammatteja on edelleen paljon, ja niissä on syytä tarttua kaikkiin riskitekijöihin riittävän varhain.

Työttömien työkykyyn huomiota

Tulosten mukaan myönteisen työhön asennoitumisen merkitys työkyvylle lisääntyi seurannassa. Työkyvyn kannattelijana nousi esiin lisäksi ammatillisen osaamisen merkitys.

– Työkykyä edesauttaa, jos kykenee panostamaan ajan hermolla pysymiseen ja kouluttautumiseen. Työntekijältä vaatii aktiivisuutta sellaisenkin koulutuksen hankkiminen, jota työnantaja ei tarjoa. Tämä korostuu, kun jatkossa yhä useammin ei tehdä samaa työtä koko työuraa, Seitsamo toteaa.

Jatkuvan kouluttautumisen lisäksi työkykyä haastavat työurien katkonaisuus ja työttömyysjaksot. Erityinen haaste Seitsamon mukaan on ylläpitää työttömien työkykyä.

Työterveyslaitos: Tutkitaan työkyvyn kehitystä 31-vuotiaasta 46-vuotiaaksi ja mitkä tekijät ennustavat työkykyä ja sen muutoksia. Tutkimus.