– Tutkimukset osoittavat tietoisuustaitojen harjoittamisen olevan tehokas keino edistää läsnäoloa, tunne-elämän tasapainoa, vuorovaikutustaitoja, hyvinvointia ja onnellisuutta sekä tietysti työssä jaksamista, sanoo tutkija Salla-Maarit Volanen.
Työhyvinvointi | 14.9.2020Vastalääke hektiselle elämälle – kasvatusalan johto sai oman läsnäolokoulutuksen
Teksti: Camilla Ukkonen
Kuva: Liisa Takala
Läsnäolon ja keskittymisen kykyä tarvitaan kipeästi kaikkialla nopeatahtisessa yhteiskunnassa, eikä vähiten kasvatus- ja opetusalalla. Uusi verkkokoulutus opettaa alan johdolle tutkittuja tapoja lisätä sekä omaa että työyhteisön hyvinvointia.
Tutkija Salla-Maarit Volasen mukaan tarkkaavaisuudesta nouseva kyky olla läsnä edistää hyvinvointia ja uuden oppimista tehokkaammin kuin mikään toinen yksittäinen kyky.
Huolestuttavaa kyllä, tuo kyky näyttää muuttuvan uhanalaiseksi.
– Aikamme suuri haaste on virikekylläinen ympäristö, joka kannustaa monen asian yhtäaikaiseen tekemiseen. Se kuormittaa, sanoo Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijana työskentelevä Volanen.
Hektiselle elämälle on onneksi jo olemassa Volasen sanoin vastalääke. Läsnäolo.
Ei voi opettaa, ellei itse osaa
Ympäristöstä kumpuava kuormitus on jo selvästi heikentänyt keskittymiskykyämme. Se taas puolestaan heikentää oppimista, työtehoa, jopa mielenterveyttä.
Ilmiö näkyy koko yhteiskunnassa, myös päiväkodeissa ja oppilaitoksissa.
Volanen sekä hänen perustamansa Terve oppiva mieli -yhdistyksen asiantuntijat ovat siksi tuoneet tarkkaavaisuuden kehittämisen keinoja päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten ulottuville. Vuonna 2017 Volasen vetämä työryhmä sai valmiiksi tietoisuustaitoihin pohjaavan hyvinvointikoulutuksen koulujen opettajille.
Ympäristöstä kumpuava kuormitus on jo selvästi heikentänyt keskittymiskykyämme.
– Lapsen kannalta on tosi tärkeää, että aikuinen mallintaa läsnäolosta kumpuavan aidon ja turvallisuutta henkivän vuorovaikutuksen lapsen kanssa.
Opettajien koulutuksen myötä nousi esille toinen keskeinen kohderyhmä: kasvatus- ja opetusalan johto. Niin päiväkotien johtajat, oppilaitosten rehtorit kuin muut alan johtotehtävissä toimivat hallintoa myöten.
– Päiväkodeissa ja kouluissa tarvitaan koulutettua ja motivoitunutta henkilöstöä, jotta nämä hyvinvointia edistävät taidot jalkautuvat lasten ja nuorten pariin. Tässä johtajilla on tärkeä rooli.
Mielen kaaos järjestykseen
Vastatakseen ilmenneisiin tarpeisiin Terve oppiva mieli kehitti Työsuojelurahaston tuella Läsnäoleva johtaja -verkkokoulutuksen. Koulutus tarjoaa kasvatusalan johtajille työkaluja itsensä johtamiseen sekä oman ja työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen.
Vastikään julkaistuun koulutukseen on koottu toimiviksi todettuja käytännön keinoja oman tarkkaavaisuuden ja läsnäolon vahvistamiseen.
– Koulutus avaa muun muassa sitä, miten meidän mielemme toimii. Miten saamme oman mielen kaaoksen rauhoittamaan. Miten kuunnella kehomme viisaita viestejä, Volanen kertoo koulutuksen sisällöstä.
Koulutus tarjoaa kasvatusalan johtajille työkaluja itsensä johtamiseen sekä oman ja työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen.
Omien läsnäolotaitojen harjaannuttamisen lisäksi koulutukseen osallistujat saavat työkaluja, joilla he voivat tukea ja motivoida henkilöstöään tietoisuus-, tunne- ja vuorovaikutustaitojen jalkauttamisessa osaksi arkea.
Nuotteja lukemalla ei opi soittamaan
Koulutus perustuu alan kansainvälisiin ja kansallisiin tutkimustuloksiin sekä opettajille suunnatun koulutuksen tuloksiin.
Kahdeksanviikkoinen koulutus koostuu kahdeksasta teoriavideosta ja kuudesta asiantuntijahaastattelusta. Lisäksi koulutukseen kuluu neljä online-webinaaria sekä harjoituspankki.
Tärkein osa koulutusta ovat eri teemoihin keskittyvät harjoitusäänitteet, joiden avulla omaa tietoisuuttaan ja läsnäoloaan voi harjoittaa.
– Ainoa, mikä tuo hyvinvointia, on käytännön harjoitus. Ja harjoitus, joka on säännöllistä – ainakin alussa mieluusti päivittäistä. Jo 10–15 minuuttia päivässä riittää tuomaan tuloksia.
Jo 10–15 minuuttia päivässä riittää tuomaan tuloksia.
Volanen vertaa tietoisuustaitojen tuomia hyötyjä pianon soiton opiskeluun: soittamaan ei opi vain nuotteja lukemalla. Myös läsnäolo vaatii kokemuksen tuomia oivalluksia.
Aika vaatii ihmisyyden opiskelua
Mutta mistä uupumisen partaalla kulkeva rehtori löytää aikaa läsnäololle, saatikka sen päivittäiselle harjoittamiselle?
– Koulutuksen selkeimpiä ja nopeimpia hyötyjä on se, että asiat hoituvat helpommin. Työmäärä ei tietenkään vähene, mutta ilman stressiä pystyy keskittymään olennaiseen avoimin mielin. Silloin aikaa itse asiassa säästyy, Volanen lupaa.
Itsensä ja itsensä hyväksymisen opiskelu voi kuulostaa itsekkäältä mutta Volasen mukaan asia on juuri päinvastoin. Itsensä ymmärtämisen ja hyväksymisen kautta nimittäin ymmärtää ja hyväksyy myös muita paremmin.
– Tämä on ihmisyyden opiskelua, jota aikamme vaatii. En tiedä mitään tärkeämpää opiskeltavaa taitoa tällä hetkellä.
Sisäinen autopilottimme pyörittää samoja keloja
Tietoisen läsnäolon vaikutuksia ihmisen kehoon ja mieleen on tutkittu aikuisilla jo 1970-luvun lopulta alkaen.
Lista todetuista vaikutuksista on kasvanut pitkäksi: ahdistus ja stressi vähenevät ja immuniteetti, kognitiivinen toimintakyky sekä myötäelämisen taidot vahvistuvat.
– Elämänlaatu paranee, kiteyttää Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkija Salla-Maarit Volanen.
Positiivisten vaikutusten taustalta löytyy parasympaattisen hermoston aktivoituminen, jonka myötä keho rauhoittuu ja stressihormonin eritys vähenee.
– Hermoston rinnalla myös ihmisen olo rauhoittuu. Silloin stressaavan tilanteen kohtaaminen helpottuu – voimme rauhallisemmin lähestyä asiaa eikä tilanteeseen tarvitse reagoida villieläimen tavoin.
Läsnäolo on automaattiohjauksen vastakohta
Tutkimusten mukaan olemme arvioilta 47 prosenttia valveillaoloajastamme autopilotilla, jolloin murehdimme menneitä tai stressaamme tulevaa emmekä ole paikalla kuin fyysisesti.
– Autopilotilla ollessamme ajatukset nousevat itsellään, siihen ei valitettavasti tarvita meitä.
Sen lisäksi aivomme tuntuvat pyörittävän samoja keloja. Päivittäisistä 50 000-70 000 ajatuksesta vain viitisen prosenttia on uusia.
Pulmana näiden ajatustemme kanssa tahtoo olla sekin, ettemme useinkaan ymmärrä mistä ajatukset ja niiden vanavedessä hyökyvät tunteet tulevat.
– Emme kuitenkaan ole yhtä kuin ajatuksemme tai tunteemme, jotka tulevat ja menevät. Sitä paitsi ajatuksemme eivät välttämättä ole edes totta – etenkään ne kielteiset.
Volasen mukaan tietoisen läsnäolon avulla on mahdollista oppia, mitä juuri nyt on ja tapahtuu minussa tai ympärilläni.
– Läsnäolo usein rauhoittaa meidät näkemään kiireeltä piiloon jäänyttä rauhaa ja kauneutta, joka antaa myönteisille tunteille enemmän tilaa.
Lisätietoja: Hyvinvointikoulutus kasvatus- ja opetusalan johdolle.
Hyvinvointikoulutus kasvatus- ja opetusalan johdolle -verkkokoulutus on saatavilla täällä.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 4 kpl
