Anne Alvesalo-Kuusi ja Liisa Lähteenmäki kehaisevat suomalaista tuomioistuinjärjestelmän avoimuutta. Tarkka tutkimus oikeushenkilöiden rangaistusvastuusta onnistui avoimuuden ansiosta. Anne Alvesalo-Kuusi (vasemmalla) ja Liisa Lähteenmäki kehaisevat suomalaista tuomioistuinjärjestelmän avoimuutta. Tarkka tutkimus oikeushenkilöiden rangaistusvastuusta onnistui avoimuuden ansiosta.

Työturvallisuus

• 09.04.2018

Yhteisöjä sakotetaan työturvallisuus­rikoksista

Yrityksiä tuomitaan työturvallisuusrikoksista mitättömiin sakkoihin, kun rangaistuksia suhteuttaa yrityksen kokoon ja taloudelliseen tulokseen. Yrityksen sijaan moninkertaisesti useammin rangaistuksi tulee yrityksen keskijohdon edustaja.

Näin päätellään kansainvälisesti ainutlaatuisessa tutkimuksessa, jota johti oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi Turun yliopistosta, mukana oli myös Työterveyslaitoksen tutkijoita.

Tutkimusaikana 2010–2014 yhteisösakko työturvallisuuden laiminlyönnistä tuomittiin 152 yritykselle ja yhdeksälle muulle yhteisölle. Samana aikana työturvallisuustuomion sai 805 henkilöä.

Useimmin rangaistiin keskijohtoa tai työnjohtajia, vaikka he eivät ratkaise yhteisönsä työturvallisuuspäätöksiä. Heidän keskimääräinen sakkonsa oli 1 170 euroa.

Yhteisösakotusta on sovellettu työturvallisuusrikoksiin vuodesta 2003. Viime vuosina yhteisösakko on tuomittu noin 40 työturvallisuustapauksessa vuosittain.

Vuosina 2010–2016 työturvallisuusrikoksissa keskimääräinen yhteisösakko jäi alle 10 700 euron. Yleisin sakko oli 5 000 euroa, pienin sakko 500 euroa ja suurin sakko 180 000 euroa.

Anne Alvesalo-Kuusi toimii Turun yliopistossa oikeussosiologian professorina ja tutkimuksen varadekaanina. Liisa Lähteenmäki toimii Turun yliopistossa tutkijatohtorina.

Liisa Lähteenmäki työskentelee Turun yliopistossa tutkijatohtorina. Anne Alvesalo-Kuusi toimii Turun yliopistossa oikeussosiologian professorina ja tutkimuksen varadekaanina.

Rikoksen vakavuus ei näy sakoissa

Työturvallisuusrikokset ovat moninaisia, ja rikosten rangaistusasteikko on laaja. Niinpä lainsäädännön mukaan rangaistukset on perusteltava hyvin.

Turun yliopiston tutkijatohtori Liisa Lähteenmäki kuitenkin huomauttaa, että aineiston kaikissa tapauksissa sakkomäärää ei perusteltu lainkaan.

Yritykset saivat tuomion useimmin, kun ne laiminlöivät työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta, työn vaarojen selvittämistä ja työntekijälle annettavaa opetusta.

Tuomituissa työyhteisöissä niin henkilöstön perehdyttäminen, oppimisen tarkistaminen, työn valvonta kuin toimijoiden yhteistyö olivat usein retuperällä. Nämä riskit pitää tunnistaa työpaikkojen turvallisuuskoulutuksessa.

Tutkituissa tapauksissa vammautui 131 ja kuoli 12 ihmistä. Kuolemista seitsemän johtui putoamisesta, joka selittyi työnantajan laiminlyönnillä.

Tapaturmaa taustoittavaa laiminlyöntien ketjua ei tunnisteta: 61 prosentissa tutkituista tapauksista työnantajan edustaja katsoi uhrin itse aiheuttaneen vammautumisensa.

Monessa tapauksessa työturvallisuus oli sivuutettu useina vuosina. Kahdeksan yritystä oli viidessä vuodessa tuomittu vähintään kahdesti työturvallisuusrikoksesta.

– Rangaistuksen uusiminen on kovennusperuste, mutta yhteisöille sitä ei juuri sovelleta. Ilmeisesti tuomioistuimissa ei tiedetä, että yhteisösakosta tehdään merkintä rikosrekisteriin, Alvesalo-Kuusi päättelee.

Hän kehottaa pohtimaan, tepsisivätkö toimiluvan väliaikainen peruuttaminen ja muut yhteisörangaistukset yrityksiin paremmin kuin pieni sakko.

Tuomituissa työyhteisöissä henkilöstön perehdyttäminen, oppimisen tarkistaminen ja työn valvonta olivat usein retuperällä.

Sakko yrityksen kantokyvyn mukaan

Yli puolet tuomituista yrityksistä teki yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa, vain 14 prosenttia tuomituista yrityksistä jäi alle miljoonan euron liikevaihdon.

Tuomituista yrityksistä heikkoja oli 32 prosenttia. Näillä yrityksillä tuomiota edeltävä tilikausi näytti tappiota.

Jotta rangaistukset vaikuttaisivat, tutkijat suosittavat nostamaan sakkomaksuja. Ne pitäisi myös suhteuttaa yhteisöjen pitkän aikavälin taloudelliseen kantokykyyn.

Loppuraportissa kehotetaan katsomaan tuomiohetken liikevaihdon lisäksi muun muassa yrityksen koko, pitkän ajan kannattavuus eli jakokelpoiset varat ja vakavaraisuus eli omavaraisuuden suhde velkoihin.

Alvesalo-Kuusi ja Lähteenmäki ovat jo kouluttaneet syyttäjiä ja työsuojeluviranomaisia, jotta yhteisöjä osattaisiin ohjata siten, että työturvallisuus kohenisi.

Lue lisää Työsuojelurahaston verkkosivuilta.